tiistai 29. maaliskuuta 2011

Säästöä kodinkoneista: Kahvinkeitin


Kirjoitus sisältää virheen, joka on korjattu tässä.

Kahvinkeitin on hieman yllättäen kodin pahimpia energiarohmuja. Siis jos se on koko ajan päällä. Täydellä teholla meidän Moccamaster ottaa 1,5 kW, joka on enemmän kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppumme (1,1 kW). Joten kysymys kuuluukin: annatko rohmun rohmuta vai tuleeko sille stoppi?

Suurin teho otetaan kahvia keitettäessä, jolloin poroille tippuva vesi kuumennetaan ja pannun alla oleva lämpölevy on päällä. Kahvin valmistuttua sähköä kuluu pannussa olevan kahvin lämpimänä pitämiseen. Kahvin säilytyslämpötila on ohjelmoitu noin 80 asteeseen, jota termostaatti seuraa. Täyden pannun pitäminen lämpimänä kuluttaa noin 900 W ja puolikkaan karkeasti ottaen puolet vähemmän.

Big deal? No ensiksi voisin sanoa, että paskaahan siitä kahvista tulee mitä pidempään sitä käristetään. Ainakaan itse en pidä kitkerästä mausta. Toiseksi, pienistä puroista ja niin edelleen. Aloin laskea, millainen energiamäärä kahvin seisottamisella saadaan kulumaan pidemmällä ajalla.

Lasketaan kulutus tilanteessa, jossa annetaan täyden pannun seistä kymmenen minuuttia, otetaan kahvit ja jätetään vielä puoli pannua tulille pariksi kymmeneksi minuutiksi.
0,17 h * 1 kW + 0,33 h * 0,5 kW = 0,34 kWh
Jos näin toimittaisiin vaikkapa kolmenasatana päivänä vuodessa ja sähkö maksaisi 12 senttiä / kWh niin rahaa kuluisi:
0,34 kWh * 300 * 0,12 € = 12,06 €

Tai siis säästyisi jos juotaisiin kahvit heti pois kuleksimasta. Myös keittovaiheessa on mahdollista säästää lämmittämällä kahvit perinteisemmin pannussa puuhellalla. Energiaahan se ei säästä, mutta sähköä kylläkin, mitä katson aina hyvällä. Itse kuljeskelen joskus puuhellan ja kahvinkeittimen välimaastossa lämmittäen veden vedenkeittimellä ja suodattaen kahvin pressopannulla. Jos keitän kahvia vain itselleni, käytän tätä menetelmää. Kahvista tulee erittäin hyvää ja se valmistuu nopeasti. Myöskään paperista suodatinpussia ei tarvita (0,01 € / kpl).

torstai 24. maaliskuuta 2011

Mitä ihmettä, öljy loppui!

Nyt pääsi vaimo sanomaan. Meiltä nimittäin loppui öljy säiliöstä. Luulisi herra Energiapihin olevan paremmin kartalla öljynsä kanssa. Niin luulisi. En ole viitsinyt käydä säiliöhuoneessa tarkastelemassa tilannetta, vaan luotin syksyllä tilatun satsin riittävän ainakin kesään.

Oli ilmeisesti kylmä talvi, ja olikin. Nyt sain sitten asennettua pinnantasomittarin säiliöön, jotta voin vain kurkata luukun suulta viisaria. Olen tavallisesti seurannut kuukausittain lämmitystarveluvuilla öljynkulutusta, mutta nyt se oli vaan jotenkin jäänyt.

Tulipa kokeiltua päivä ilman öljylämmitystä. Lapsen pyllynpesu oli hankalin operaatio, sillä vesi piti lämmittää vedenkeittimellä valmiiksi astiaan. Suihkussa ei käyty ja kellari alkoi viiletä. Ylempiä kerroksia lämmitetään ilmalämpöpumpulla ja kaminalla.

 Kanisterihommiksi se sitten meni isompaa täydennystä odotellessa. Ostin huoltoasemalta viisi litraa polttoöljyä ja sain lämmitettyä käyttövettä. Lämmitysverkoston suntin laitoin kiinni, ettei öljyliraus kuluisi talon lämmitykseen. Tuli mieleen ajatus öljyn saannin vaikeutumisesta. Entä jos öljyä ei saisikaan tilaamalla, vaan pitäisi metsästää tilkka kanisteriin ja maksaa itsensä kipeäksi.

Lisää tällaisia visioita tarjoillaan Kaikenhuipun blogissa.  Pistää miettimään.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Energian kulutuksen seuraaminen


Energiansäästöharrastukseeni liittyy olennaisesti kulutuksen seuraaminen, sillä siten voin arvioida tekemieni säätöjen vaikutuksia. Seuraan öljyn, sähkön, veden ja polttopuiden kulutusta.

Veden menekin seuraaminen on helpointa. Minulla on vesimittarin kannen alla taiteltu A4, johon merkitsen päivämäärän ja mittarin lukeman noin kuukauden välein. Kirjaan merkinnät Excel-taulukkoon noin kerran vuodessa ja voin tarkastella vaikka päiväkohtaista kulutusta. Vesimittari näyttää kaiken taloon tulevan veden määrän, josta osa käytetään kylmänä ja osa kuumana. Olisi mielenkiintoista tietää vielä näiden suhde. Se onnistuisi laittamalla toinen vesimittari pannuhuoneeseen kuuman veden lähtöön. Nopealla googlauksella ei löytynyt hintaa vesimittarille (voi olla hyötyyn nähden kallis).

Sähkön kulutusta seuraan samalla tavalla kuin vedenkin. Lisäksi sähkölaskusta voin tarkistaa kulutuksen, jos käsin merkkaaminen on unohtunut. Olen yrittänyt eritellä lämmitykseen käytettävän sähkön määrän muusta sähkönkulutuksesta. Tämä on ollut hyvä veto, sillä nyt voin arvioida paljonko syksyllä asennettu ilmalämpöpumppu haukkaa. Perussähköä kuluu noin 3000 kWh vuodessa ja nyt tästä yli menevät kWh:t lasken pumpun käyttämiksi. Tarkka poika laittaisi eri laitteisiin omat energiamittarinsa, joita voi asentaa myös suoraan sähkötauluun.

Öljyn kulutusta seuraan mittaamalla tikulla paljonko säiliössä on tavaraa. Säiliö on kellarissa omassa huoneessaan, johon on pieni, huonokuntoinen miehistöluukku. Huoneessa käyminen on iljettävää, joten en tarkista määrää usein. Varastossa lojuu käytetty pinnantasomittari, jonka voisi askarrella säiliöön. Se voisi helpottaa määrän tarkistamista. Kun vaan viitsisi käydä asentamassa. Mittaamiseen on olemassa myös öljyputkeen asennettavia virtausmittareita, jota voi tarkkailla esimerkiksi pannuhuoneen puoleltakin.

Polttopuiden menekkiä seuraan merkitsemällä lappuun sisään kantamieni 60 litran puulaatikoiden määrän päivämäärän kera. Muutan kaikkien energiamuotojen määrät kilowattitunneiksi, jotta voin laskea koko talon energiankulutuksen. Sähkö onkin jo valmiiksi oikeassa muodossa. Öljylitrassa on noin 10 kilowattituntia ja riippuen polttimesta ja kattilasta saadaan siitä 75 - 95 % valjastettua käyttöön. Polttopuun muuttamiseksi kilowattitunneiksi on hyvä laskuri osoitteessa halkoliiteri.com. Meillä polttopuuta poltetaan kaminassa, jonka hyötysuhteen valmistaja kertoo olevan 90 %. Suhtaudun tähän pienellä varauksella, mutta mikäli se pitää paikkaansa, saan 60 litrasta sekapuuta 70 kWh lämpöenergiaa. Ainakin laskurista saa pientä osviittaa.

Miten itse seuraat energian kulutustasi?

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Sähkön kilpailutus


Sähkön kilpailutus on nykyään todella helppoa. Kerron miten huomasin tämän.

Posti toi kirjeen sähköyhtiöltäni, jossa kerrottiin vuoden määräaikaisen sähkösopimuksemme päättymisestä. Mikäli en reagoisi asiaan, jatkuisi sopimus uudella noin 20 % korkeammalla hinnalla. En tietenkään tyytynyt heidän tarjoukseensa vaan kysyin myös muilta yhtiöiltä osoitteessa Vertaa.fi.

Eipä tullut suurta säästöä, mutta 8000 kWh vuosikulutuksella Vattenfall lupasi 31 € per vuosi. Otin kahden vuoden sopimuksen, koska perstuntumani sanoo sähkön hinnan olevan kovasti nousussa. Suosittelen kaikille nopeaa sähkön kilpailutusta!

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Burn Booster leikkaa 10% öljypolttimesi kuluista

Helou,

Lueskelin ilmaisjakelulehteä, jossa oli mainos Burn Booster -nimisestä laitteesta. Suuntasin laitteen verkkosivuille lukemaan lisää ja laite osoittautui suomalaiseksi keksinnöksi. Ideana on asentaa öljypolttimen palopään eteen keraaminen putki, jonka sisässä savukaasut palavat puhtaammin korkeassa lämpötilassa. Putkeen syötetään pillillä lisähappea, mikä tehostaa palamista. Poltettavasta öljystä saadaan näin enemmän irti ja tästä syntyy 10 % säästö öljynkulutukseen.

Hintaa laitteella on noin 240 euroa, eli 2 400 litran vuosikulutuksella takaisinmaksuaika on vain vuosi. Mielestäni aika näppärä keksintö ja olisi hienoa kehuskella, että öljykattilassani on jälkipoltto.

Burnbooster.com

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Maalämpöpumppu, onko järkeä?

Kun jokin asia nousee esiin kahvipöytäkeskusteluissa, on se silloin takuuvarmasti kaikkien huulilla. Viime viikonloppuna sukuloidessa maalämpö oli yksi tällaisista asioista. Toinen oli Munamies.

Ensin oli lehdet täynnä ilmalämpöpumppuja, nyt kaupitellaan maalämpöpumppuja. Ilmalämpöpumppu on kohtuullisen kallis investointi tavalliselle omakotiasujalle. Sijoitus on kuitenkin kannattava. Maalämpöpumppu maksaakin noin kymmenkertaisesti ILPiin nähden ja se vasta paljon onkin. Onko mitään mieltä maksaa itsensä kipeäksi, jotta voi säästää rahaa? Tuoreessa Pirkka-lehdessä oli mainos Lämpöässä-merkkisestä maalämpöpumpusta, joka on helppo ottaa esimerkiksi.

Talossani kuluu lämmitysenergiaa öljyksi muutettuna 2 500 litraa vuodessa. Pirkan mainoksen mukaan sopiva pumppu olisi tällöin Lämpöässä Vs 8.0, joka maksaa asennettuna ja kaivoineen 16 500 euroa. Hinta on samaa luokkaa kuin kahvipöydissä esiin tulleet. Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kone puolittaa energiakulut. 2 500 litraa öljyä maksaa noin 2 500 euroa, joten puolet tästä on 1 250 euroa. Näillä luvuilla laskettuna koneen takaisinmaksuaika olisi 13,2 vuotta, eli tässä ajassa hankintahinta olisi kuitattu saavutetulla säästöllä. Tämä pätee silloin, jos ostajalla on heittää pankkitililtään koko summa. Lainarahalla hankittuna takaisinmaksuaika pitenee lainan korosta riippuen.

Pumppujen vuosihyötysuhde tuntuu olevan luokkaa 3,5, joten isompaakin säästöä olisi kuitenkin odotettavissa. Käytän sitä kertoimena seuraavissa laskelmissani. Muutan talossani kuluvan 2 500 litraa öljyä kilowateiksi olettaen öljypolttimen hyötysuhteeksi 90% ja jaan saadun luvun lämpöpumpun vuosihyötysuhteella, jolloin saan vuodessa tarvittavaksi energiamääräksi 6 400 kWh. Ooh, alkaa houkuttelemaan kyllä noin pieni kulutus! On se hieno kone.

Sähkön hinta on kutakuinkin 12 senttiä / kWh, josta saadaan vuosikustannukseksi 0,12 €  x 6 400 kWh = 768 euroa. Takaisinmaksuaika on siltikin 9,5 vuotta, mikä on toisaalta paljon ja toisaalta siedettävä aika. Mutta siis 16 500 euroa! Se on iso kasa rahaa, jolle olisi muutakin käyttöä. Toki sitten 9,5 vuoden kuluttua alkaisin "tienaamaan" pumpun tekemällä säästöllä ja 20 vuoden päästä olisin tienannut saman verran kuin nyt joutuisin satsaamaan.

Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja tienata 20 vuodessa 16 500 euroa? Voisi lämmittää puilla enemmän, mutta se saattaisi mennä aika työlääksi. Tai jos tiputtaisin riittävästi huonelämpötilaa... Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa osakemarkkinoille tuo 16 500 euroa. Kokemuksesta tiedän, että se on helppoa eikä vaadi suuria ponnisteluja. Lasketaan ensin helpommilla oletuksilla eli siten, että minulla olisi nyt se 16 500 euroa pankkitililläni ja löisin rahat joko pumppuun tai osakkeisiin.

Kun hankin pumpun, niin 9,5 vuoden kuluttua olen säästänyt 0 euroa kun pumpun hankintahinta vähennetään vuosisäästöistä. Osakemarkkinoilta on saatavissa 8 % vuosituotto kustannukset ja inflaatio huomioituna kunhan sijoitusaika on tarpeeksi pitkä. Haluan ottaa huomioon menetetyn säästöpontetiaalin kun en ostakaan pumppua vaan lämmitän öljyllä. Se on vuodessa 2 500 € - 768 € = 1732 € ja 9,5 vuodessa 16 421 €.

Sijoitan siis 16 500 € vaikkapa Helsingin pörssin yleisindeksiä seuraavaan rahastoon ja 9,5 vuoden kuluttua sijoitukseni arvo on 34 278 €. Vähennän öljyyn tuhlatun summan ja minulle jää vielä 17 856 €. Olen siis säästänyt osakemarkkinoilla ruhtinaallisesti enemmän kuin mihin olisin päässyt maalämpöpumpulla. Sillähän todellinen säästö oli tässä vaiheessa 0 euroa. No entä 20 vuoden kuluttua? Pumpulla säästö olisi 18 071 € ja osakkeilla 42 334 €.

Tällä perusteella pidän maalämpöpumppua itselleni kalliina investointina ja sitä se on varmasti monelle muullekin.

Ps. Hyvä sijoitusaiheinen blogi on Kohti taloudellista riippumattomuutta.

Maalämpöpumput Taloon.comista