Kirjoitus sisältää virheen, joka on korjattu tässä.
Kahvinkeitin on hieman yllättäen kodin pahimpia energiarohmuja. Siis jos se on koko ajan päällä. Täydellä teholla meidän Moccamaster ottaa 1,5 kW, joka on enemmän kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppumme (1,1 kW). Joten kysymys kuuluukin: annatko rohmun rohmuta vai tuleeko sille stoppi?
Suurin teho otetaan kahvia keitettäessä, jolloin poroille tippuva vesi kuumennetaan ja pannun alla oleva lämpölevy on päällä. Kahvin valmistuttua sähköä kuluu pannussa olevan kahvin lämpimänä pitämiseen. Kahvin säilytyslämpötila on ohjelmoitu noin 80 asteeseen, jota termostaatti seuraa. Täyden pannun pitäminen lämpimänä kuluttaa noin
900 W ja puolikkaan karkeasti ottaen puolet vähemmän.
Big deal? No ensiksi voisin sanoa, että paskaahan siitä kahvista tulee mitä pidempään sitä käristetään. Ainakaan itse en pidä kitkerästä mausta. Toiseksi, pienistä puroista ja niin edelleen. Aloin laskea, millainen energiamäärä kahvin seisottamisella saadaan kulumaan pidemmällä ajalla.
Lasketaan kulutus tilanteessa, jossa annetaan täyden pannun seistä kymmenen minuuttia, otetaan kahvit ja jätetään vielä puoli pannua tulille pariksi kymmeneksi minuutiksi.
0,17 h * 1 kW + 0,33 h * 0,5 kW = 0,34 kWh
Jos näin toimittaisiin vaikkapa kolmenasatana päivänä vuodessa ja sähkö maksaisi 12 senttiä / kWh niin rahaa kuluisi:
0,34 kWh * 300 * 0,12 € = 12,06 €
Tai siis säästyisi jos juotaisiin kahvit heti pois kuleksimasta. Myös keittovaiheessa on mahdollista säästää lämmittämällä kahvit perinteisemmin pannussa puuhellalla. Energiaahan se ei säästä, mutta sähköä kylläkin, mitä katson aina hyvällä. Itse kuljeskelen joskus puuhellan ja kahvinkeittimen välimaastossa lämmittäen veden vedenkeittimellä ja suodattaen kahvin
pressopannulla. Jos keitän kahvia vain itselleni, käytän tätä menetelmää. Kahvista tulee erittäin hyvää ja se valmistuu nopeasti. Myöskään paperista suodatinpussia ei tarvita (0,01 € / kpl).