Opi käyttämään lämmitystarvelukua eli astepäivälukua

Kerron tässä näppärän keinon, jolla kiinteistöalan ammattilaiset tarkkailevat energiankulutusta.

Tänä talvena on tullut konkreettisesti esille, kuinka erilaisia talvet voivat olla. Muutama vuosi sitten Tampereella oli helmikuussa lämpöasteita ja talven kovin lumisadekin tuli vasta maaliskuun lopussa. Nyt taas kovat pakkaset alkoivat jo marraskuun lopussa ja kylmää tuntuu riittävän. Jos nyt aletaan vertailemaan näiden kahden talven lämmityskuluja, on rahaa mennyt kylmällä kelillä enemmän kuin lauhalla. Ymmärrettävää, eikö?

Tärkein lämmityskustannuksiin vaikuttava tekijä on ulkoilman lämpötila. Se on myös erittäin paljon tarkkailtu ja tilastoitu suure. Tilastojen avulla voidaan myös tarkistaa lämmityslaitteiston tehokkuus. Onko todella niin, että kylmän talven takia rahaa palaa enemmän vai voiko lämmityslaitteisto olla epävireessä. Itseäni kiinnostaa onko syksyllä asennetusta ilmalämpöpumpusta ollut mitään hyötyä. Sähköähän on kulunut enemmän, vaikka se säästävä pumppukin onkin ollut käytössä.

Avain löytyy lämmitystarveluvusta, jolla voidaan sulkea ulkoilmanlämpötila pois kulutusvertailusta. Lämmitystarveluku on alunperin maatalouteen kehitetty yksinkertainen tilastoimismenetelmä, jolla seurattiin ulkoilman lämpötilaa. Yksinkertaistettuna siinä lasketaan erotus + 17 asteen ja ulkoilman lämpötilan välille yhden päivän aikana. Kirjoitan tätä artikkelia ja lämpömittari näyttää - 20 astetta, jolloin tämän päivän lämmitystarveluku on 37. Lämmitystarveluku on sitä suurempi, mitä kylmempi ulkona on. Päiväkohtaiset luvut voidaan laskea kuukauden ajalta yhteen ja saadaan kuukauden lämmitystarveluku.

Lämpömittaria ei tarvitse vahdata itse, vaan tilastoja keräävät ja julkaisevat muutamat tahot, joilta tiedot tarvittaessa saa. Virallisia lämmitystarvelukuja kirjaa Ilmatieteenlaitos, joita voi tiedustella maksua vastaan. Tarkoitukseni on alkaa julkaisemaan keskeisimpien paikkakuntien lämmitystarvelukuja tässä blogissa, jotta lukijani voisivat käyttää niitä hyödyksi. Googlaamalla löysin muutamia paikallisia energiayhtiöitä, jotka julkaisevat oman paikkakuntansa lämmitystarvelukua:

Helsinki
Rauma
Hyvinkää

Lämmitystarveluvun käyttö

 Yksinkertaisin tapa käyttää lämmitystarvelukua on jakaa vuoden aikana käytetyn sähkön tai öljyn määrä vuoden lämmitystarveluvulla. Esimerkiksi jos vuonna 2009 öljyä kului 2500 litraa ja se jaetaan vuoden lämmitystarveluvulla 4377 (Tampereella), niin kulutus oli 0,57 litraa / lämmitystarveluku. Jos taas vuonna 2010 öljyä paloi 3000 litraa lämmitystarveluvun ollessa 4999, niin kulutus oli 0,60 litraa / lämmitystarveluku. Vuosi 2010 oli siis kylmempi ja öljyä kului enemmän kuin vuonna 2009, mikä on loogista. Tarkastelumme näyttää kuitenkin, että öljyn kulutus olikin noussut myös jostakin muusta syystä kuin säästä. Öljyä olisi pitänyt kulua vain 2849 litraa, kun sitä kuluikin 3000 litraa. Eli kulutus per lämmitystarveluku oli noussut lukemasta 0,57 lukemaan 0,60. Syynä voi olla vaikkapa nokeentunut kattila.

Edellä kerrottu yksinkertainen tapa on helppo alustus lämmitystarveluvun käyttöön. Yksinkertaisuutensa vuoksi se sisältää puutteita, jotka tekevät laskelmista epätarkkoja. Kokonaiskulutuksesta pitäisi vähentää ulkoilmasta riippumaton kulutus kuten lämpimän käyttöveden lämmitys ja kodin muu sähkönkulutus. Motivan mukaan yhden hengen vuosittaisen lämpimän käyttöveden energiankulutus on noin 1300 kWh. Sivuilta löytyy kaavoja, joilla voi laskea tarkemmin oman kulutuksensa. Samaisen sivuston mukaan kodin energiankulutuksesta kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. 


Kuten monessa suomalaiskodissa, on myös Energiapihin talossa käytössä "hybridilämmitys": Lämmityksen kivijalkana toimii ilmalämpöpumppu ja tarvittaessa lisäpotkua antavat öljykattila, puukamiina sekä sähköpatteri. Tarkkoja laskelmia tehtäessä pitää ottaa kaikki nämä lämmitystavat huomioon. Itse tykkään muuttaa lämpöenergian kilowattitunneiksi, mistä julkaisen myöhemmin ohjeita. Lisäksi seuraan ja vertailen kulutusta kuukausitasolla.


Normeeraus

Normeerauksella tarkoitetaan laskutoimitusta, jonka tuloksena rakennuksen lämmitysenergiankulutusta voi vertailla eri vuosien ja eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kesken. Normeerauksen pohjana kätetään vuosien 1971 - 2000 vuotuisten lämmitystarvelukujen keskiarvoa. Kaava menee näin: keskiarvolämmitystarveluku jaetaan toteutuneella lämmitystarveluvulla ja saadulla luvulla kerrotaan kulutettu lämmitysenergian määrä. Tämän voi tehdä kuukausi- tai vuositasolla. Kun teet eri vuosien energiankulutukselle normeerauksen, ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Lähimmän paikkakuntasi keskiarvolämmitystarveluvut saat Motivan sivulta.

Lisäys 8.3.2011:
Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Vaasan ja Oulun lämmitystarveluvut löytyvät tästä.

Energiapihi säästi putkensa jäähän

Lomailin parisen viikkoa poissa kotoa ja Energiapihinä asettelin tietenkin pirtin lämmöt noi 15 asteeseen. Pakkasta oli sitten koko ajan vähintään se 20 ja välillä jopa 30, eikä vettä juurikaan oltu laskemassa hanoista. No, keittiön käyttövesiputkethan sitten jäätyivät, mutta ei hätää: näppärällä konstilla ne saatiin takaisin käyttökuntoon. 

Kaverini kertoi aiemmin syksyllä imuri-kikan, jolla putket nytkin saatiin auki. Kikka toimii suojaputkeen asennetulla muoviputkelle. Suojaputken päästä imetään imurilla, jolloin lämmin huoneilma toisessa päässä alkaa virrata suojaputken sisään ja lämmittää vesijohdon.

Veistelin ylimääräisestä suojaputken pätkästä liitoskappaleen imurille

Laitoin kappaleen putken ympärille

Imurinletku kiinni ja imemään

 

Varo kotisi sähkösyöppöjä

Lueskelin tänään Pohjolan Sanomia, jossa oli juttu kodin sähkösyöpöistä. Kyseinen artikkeli ei ole nähtävillä verkossa, mutta löysin Taloussanomien nettisivuilta hieman vanhemman artikkelin samasta aiheesta. Pohjana jutussa on ruotsalaistutkimus josta ilmenee, että suurimmat sähkösyöpöt ovat valaistus ja kylmälaitteet. Suomalaiskodeissa on lisäksi usein sähkölämmitteinen kiuas.

Olen vaihdellut kotona lähes kaikkiin valaisimiin perusmallin energiansäästölamput ja testissä on myös muutama led-lamppu. Lisäksi valoja ei tietenkään pidetä turhaan päällä. Artikkeli herätteli minua tutkimaan kylmälaitteiden energiankulutusta, koska en ole aiemmin ollut siitä kovin huolissani. En tiedä paljonko kotimme jääkaappi/pakastin ja arkkupakastin kuluttavat. Pitää tarkistaa.

Lue Taloussanomien artikkeli

Sähköä vedestä PowerSpout -turbiininilla

                                            Kuva: PowerSpout 

Jos mietit miten saisi valjastettua sähköä vedestä, tässä olisi yksi vaihtoehto. Olin kirjoittamassa toista artikkelia, kun eksyin uusiseelantilaisen EcoInnovationin nettisivuille, jossa silmiini osui PowerSpout. Hauskan näköinen kompakti vesivoimala, joka sisältää alan huipputekniikkaa. Hintaakin 1 200 watin koneella oli toki 1 300 US dollaria, joka oli siis hinta jälleenmyyjille. Täytynee vielä tehdä laskelmia tällaisten laitteiden kustannuksista. Aloin jo fiilistelemään ajatusta raikkaasta purosta, joka tuottaisi sähköä. Kotipihassa on puroja vain keväisin muutaman päivän aikana kun lumet sulavat, joten ajatus on vielä erittäin kaukainen. Täytyisi hankkia puro. On se hieno kone, käykää katsomassa!

Otan ehdottomasti vesivoiman vielä aiheeksi Energiapihissä. PowerSpoutissa on käytetty Pelton-turbiinitekniikkaa, josta kerron myöhemmin lisää.

Uusi blogi

Moro,

Olen Energiapihi ja alan kirjoittaa uutta blogia energian pihtauksesta. Olen tarkka kovalla työllä ansaitsemieni pennosten käytöstä, enkä halua hassata niitä turhuuksiin. Tai siis välillä haluan, mutta pidän vallan itselläni. Asun perheeni kanssa rintamamiestalossa Pirkanmaalla. Sehän kuluttaa energiaa niin perhanasti, joten säästötalkoot käyntiin.

Talkoot alkoivat oikeastaan jo muutama vuosi sitten kun talo tuli hankittua, mutta se on ollut vasta lämmittelyä. Tutkin harrastusmielessä energiaa säästäviä ratkaisuja rakentamisessa ja rakennusinsinöörin ammattini antaa minulle mahdollisuuden tunkeutua hieman tavanomaista syvemmälle alan viidakkoon. Koska löydän itseni kovin usein lukemassa uusista säästökeinoista, ajattelin jakaa tietoa myös muille kiinnostuneille. Minua kiinnostaa kaikki energian säästäminen, mutta myös tavat joilla pirtin saa lämpöiseksi edullisemmin.

Aion pohtia säästöjä myös taloudelliselta kantilta, sillä nykyään tuntuu, että ihmiset säästävät energiaa rahaa säästämättä. Silti myös tällä hetkellä kalliilta tuntuvat tekniikat voivat olla tulevaisuudessa varteenotettavia teknisen kehityksen ja energian hinnannousun takia. Seuraan alaa lähinnä talonomistajana ja esittelen teknisiä ratkaisuja, mutta päästän lukijani myös kurkistamaan omia säästötouhujani.

Toivottavasti pääsen esittelemään itse rakentamiani virityksiä ja kertomaan kokemuksiani niistä. Haaveenani on plus-energiatalo, jossa ylimääräinen energia myydään pois. Matka siihen tulee kyllä olemaan pitkä, mutta ei mahdoton.

Aurinko lämmittää jo

Aurinko lämmitti tänään päivällä jo voimakkaasti ja avasimme mökkimme sälekaihtimet, jotta energiaa saataisiin sisään.