Sähkön hinta nousee taas, kuinka tehdä torjuntavoitto?

Myrsky riepotteli maatamme ja mikä oli seuraus? No tietenkin se, että sähkön hinta nousee taas. Myrskytuhojen korjaus sekä tulevien tuhojen ennaltaehkäisy maksaa ja maksajahan on perinteisesti sähkön käyttäjä eli Sinä. Ruotsissa on tehty ennaltaehkäisevänä työnä 50 000 km maakaapelia ja hinta on 5 miljardia euroa (Yle Uutiset).

Voit hillitä sähkölaskusi nousua kahdella tavalla:

• vähentämällä kulutusta
• kilpailuttamalla hintaa

Kulutuksen vähentämiseen löydät keinoja tästä blogista.
Sähkön kilpailutukseen käy Energiamarkkinaviraston sivusto sahkonhinta.fi.

Onko maalämpöpumppu sittenkin taloudellisesti hyvä sijoitus?

Kirjoitin keväällä jutun jossa pohdin maalämpöpumpun järkevyyttä omaan talooni ja sitä kautta myös moneen muuhunkin taloon. Tulin lopputulokseen, jossa sellaisen hankkiminen omalla kohdallani ei ollut järkevää.

Jutun juonena oli ajatella pumppua taloudellisena investointina ja verrata sitä osakesijoitukseen. Pörsseissä oli vielä tuolloin hyvä meininki ja osakkeet voittivat. Juttu on ollut Energiapihin luetuimpia ja mieleni on tehnyt tonkia aihetta vielä lisää. Sain hyvän kipinän uusiin tutkimuksiin anonyymiltä kommentoijalta, joka oli kanssani melkolailla eri mieltä laskelmistani. Julkaisen kommentin alla, koska se sisältää loistavia huomioita.

Anonyymi kommentti:
"Tästä jää nyt paljon pois. Ensinnäkin sillä hetkellä kun pumppu kannetaan ovesta sisään talosi arvo nousee tuon 16,500 euroa ja se alkaa heti tuottaa pelkkää korkoa. Sijoitus on täysin riskitön toisin kuin osakkeet, sekä monella vanhan kattilan vaihto on kuitenkin jossain vaiheessa edessä ja siihen menisin noin 6000 - 8000 euroa. Joten laskeppa uudelleen !" 

Skenaario 1
Oletetaan, että omistan talon (150 000 euroa) ja 16 500 euroa rahaa. Ostan maalämpöpumpun ja kuluu 10 vuotta. Omistan talon ja maalämpöpumpun, joka on saattanut hajota ja jonka arvo näin ollen on nolla. Kymmenessä vuodessa pumppu kuluttaa 7 680 euroa. Mitä jäi käteen? 150 000 - 16 500 - 7 680 = 125 820 euroa.

Skenaario 2
Omistan talon ja 16 500 euroa rahaa. Sijoitan rahat osakemarkkinoille ja polttelen öljyä. Kuluu kymmenen hyvin laihaa vuotta ja osakemarkkinat tarjoavat vain 2 % vuotuisen tuoton (käytin aiemmassa jutussa 8 %). Sijoitukseni arvo on kymmenen vuoden kuluttua 20 113 euroa. Öljypoltin kuluttaa kymmenessä vuodessa 2 500 l x 1,08 €/l x 10 = 27 000 euroa. Öljyn hinta pysyttelee alhaisena, koska pörssikurssitkin laahaavat pohjamudissa. Myös öljypoltin ja kattila hajoavat. Mitä jäi käteen? 150 000 - 27 000 + 20 113 = 143 113 euroa.

Skenaario 3 (sisätää kivoja pikku helpotuksia, joita en ollut huomioinut)
Samat hommat kuin skenaario 1, mutta saan kotitalousvähennystä pumpun rakentamisesta 4 000 euroa sekä energia-avustusta 1 500 euroa. Lisäksi huomioidaan, että lämpökaivo on vielä kymmenen vuodenkin kuluttua täydessä käyttökunnossa ja siksi 5 000 euron arvoinen. Mitä jäi käteen? 150 000 - 16 500 - 7 680 + 4 000 + 1 500 + 5 000 = 136 320 euroa.

Skenaario 4 (paranneltu versio skenaario kakkosesta)
Omistan talon ja 16 500 euroa rahaa. Hankin ilmalämpöpumpun, joka maksaa 1 600 euroa ja saan asennuksesta kotitalousvähennystä 180 euroa. Sijoitan loput pörssiin ja lämmitän öljyllä sekä ilmalämpöpumpulla. ILP:n vuosihyötysuhde on kaksi, ja sillä katetaan 1/3 lämmitystarpeesta. Lämmitystarve on 22 400 kWh/vuosi ja tästä kolmasosa on 7 467 kWh/vuosi. Pumppu kuluttaa tämän lämmön tuottamiseen 3 733 kWh/vuodessa x 0,12 €/kWh = 448 € ja kymmenessä vuodessa 4 480 €. Tällöin öljyä kuluu 2/3 x 27 000 € = 18 000 €. Osakesijoitus (16 500 € - 1 600 € + 180 €) on kymmenen vuoden kuluttua arvoltaan 18 382 €. Mitä jäi käteen? 150 000 + 18 382 - 18 000 - 4 480 = 145 902 euroa.


Jatkan laskeskelua myöhemmin erilaisilla kulutusmäärillä, koska aihe tuntuu ihmisiä kiinnostavan. En missään nimessä tyrmää mitään lämmitysmuotoa, vaan kannustan vertailemaan eri vaihtoehtoja. Vertailu on kuitenkin työlästä ja sitä vaikeuttaa suuri muuttujien määrä kuten:

• korot
• tarkasteluaika
• sähkön hinta
• öljyn hinta
• laitteiden kestävyys
• valtion verotus ja tuet
• sää
• lämpöenergian vuosittainen tarve

Maalämpöpumput Taloon.comista

Ikkunoiden tiivistäminen

Tiivistin vessan ikkunan, koska sieltä tuntui tulevan paljon kylmää ilmaa. Kylmä tuntui ikävänä vedon tunteena ja myös huoneen lämpötila oli pari astetta kylmempi kuin muualla talossa. Taloomme on vaihdettu ikkunat joskus kahdeksankymmentäluvulla ja tiivisteet ovat mitä ovat.


"Tiivistämällä ikkunat ja ovet sekä niiden liitosrakenteet säästyy lämmitys- viilennysenergiaa 5 – 20 %."  - ikkuna-asiantuntija.fi

Vessan ikkuna on kolmilasinen puukehyksillä. Nykyään kaksi ensimmäistä lasia olisivat lämpölasielementtinä yhtä pakettia, mutta meidän ikkunassa lasit ovat erilliset. Kehysten välissä ei ollut lainkaan tiivisteitä , joten keskimmäinen lasi on ollut tähän asti melko turha. Kylmä ilma kun on päässyt sisimmän lasin pintaan asti. Tiivistin nämä kaksi lasia yhdeksi paketiksi, mikä toivottavasti parantaa ikkunan eristyskykyä. Lisäksi laitoin tiivisteen sisäkehyksen ja karmin väliin.

Tiivisteenä käytän Värnamon silikonista putkimaista tiivistettä, joka on parempaa kuin tavallinen vaahtokumitiiviste. Silikoniputki muovautuu äärimmäisen hyvin monenkokoisiin rakoihin ja säilyy kimmoisana. Lisäksi sen käyttöikä on 15 vuotta versus vaahtokumin 7 vuotta.

Hyvää juttua tiivistämisestä ja ikkunoista ylipäätään: http://www.ikkuna-asiantuntija.fi/tiivistys2.pdf

Lämmitysöljyn ja sähkön hinta joulukuussa 2011

Lämmitysöljyn hinta joulukussa Tampereelle tuotuna 2000 litran erässä näyttäisi olevan noin 1,08 € litralta. Hinta on siis sama kuin viime kuussa. Samaan aikaan raakaöljyn Brent-laatu maksaa noin 110 dollaria tynnyriltä eli prosentin enemmän kuin viime kuussa.

Sähkön hinta (5 000 kWh/ vuodessa, koko maan keskiarvo): 15,5 € / kWh. Sähkön hinta tippui puoli prosenttia.

Säästöä kodinkoneista: Jääkaappipakastin

Olen tutustunut viimeaikoina jääkaappipakastimiin, koska oma olisi tarkoitus päivittää hieman suurempaan ja samalla tietenkin energiatehokkaampaan versioon. Kylmälaitteille on mukavasti ilmoitettu niiden vuosikulutus  energiamerkinnöin. Boschin sivuilta katselin merkintöjen menevän suunnilleen näin:

• A+++ 150 kWh/a
• A++   230 kWh/a
• A+     300 kWh/a 

 Jos leikitään, että vehje on käytössä 15 vuotta ja sähkö maksaisi tältä ajalta keskimäärin 0,2€/kWh. Tarkistin sähkön hinnan nousseen viidessätoista vuodessa 55% sahkonhinta.fi -sivustolta ja veikkaisin vähintään samanlaista nousua jatkossakin.

Näillä spekseillä säästöä verrattuna A+ laitteeseen saataisiin 210€ (A++) ja 450€ (A+++). Toki sitten koneiden hinnatkin nousevat suunnilleen saman verran. En tiedä mikä olisi järkevintä... 

Lämmitysöljyn hinta marraskuussa 2011

Lämmitysöljyn hinta marraskussa Tampereelle tuotuna 2000 litran erässä näyttäisi olevan noin 1,08 € litralta. Tämä tarkoittaa rajua viiden prosentin nousua viime kuusta. Samaan aikaan raakaöljyn Brent-laatu maksaa noin 109 dollaria tynnyriltä eli kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime kuussa.

Ja laitetaanpa uutena tietona sähkön hinta (5 000 kWh/ vuodessa, koko maan keskiarvo): 15,6 € / kWh. Sähkön hinta pysyi viime kuun lukemissa.

Lämpöä talteen viemäristä

Kuva: Ecoinnovation

Aloin tutkimaan viemäriin heitetyn energian talteenottamista kotioloissa ja törmäsin GFX-nimiseen tekniikkaan. Idea on yksinkertainen: pystyviemärin ympärille on kiedottu kylmävesiputki, joka nappaa lämpöä itseensä.

Pystyviemärissä alas kulkeva vesi muodostaa viemärin sisäpinnalle luonnostaan kalvon eli vesi ei suinkaan ryöppyä holtittomasti putken keskellä (kuten olisin itse kuvitellut). Tämä on varsin näppärää, koska lämpö jakaantuu koko viemäriputken pinnalle eikä vain yhdelle sivulle. Kanadalainen Ecoinnovation valmistaa tuotetta, jossa on kuparisen viemäriputken päälle on käämitty käyttövesiputki. Esimerkiksi suihkua käytettäessä kylmä vesi esilämmitetään lämmönvaihtimessa suihkusta tulevaa lämmintä vettä hyväksikäyttäen.

Laskin, että lämmintä käyttövettä kuluu noin 50 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Sen lämmittämiseen kuluu energiaa noin 1 050 kWh vuodessa. Lämmönsiirrin nappaa talteen puolet eli noin 500 kWh, joka 0,15 €/kWh hinnalla tekee 75 € vuodessa. Nelihenkisessä perheessä säästö on 300 € vuodessa. Lämmönvaihdin maksaa 450 €, jolloin takasisinmaksuaika on puolitoista vuotta.


Tämä on loistava tuote. Harmi, että itsellä suihku sijaitsee kellarissa joten pystyviemärissä ei liiku kovinkaan paljon vettä.

http://www.ecoinnovation.ca/

Awadukt ilmanvaihdon lämmöntasaaja

Kuva: Rehau UK

Mielenkiintoinen ratkaisu pisti silmään RIA-lehdessä maalämmön hyödyntämiseksi. Nimittäin Awadukt -järjestelmä Rehaun valnistamana. Kyseessä ei ole sinänä mikään uusi keksintö, mutta nyt on tarjolla valmis paketti suunnittelusta toteutukseen. Eli kyseessä on ilmanvaihdon tuloilman esilämmitys maasta lämpöä ottaen. Näitähän on omatoimisesti rakenneltu aikaisemminkin viemäriputkesta, mutta tämä on jalostetumpi järjestelmä.

Homman idea on laittaa tuloilmakanavisto ennen talon perustusten rakentamista talon alle ja sieltä sitten maan lämpö kivasti lämmittää tuloilmaa. Kesällä sama toimii toisin päin eli viileää saadaan napattua maasta. Valmistajan mukaan erona tee-se-itse-järjestelmiin on tiiviit saumat putken liitoksissa, antibakteerinen käsittely sisäpinnassa sekä kondenssiveden poisto.

Hintatasoon pääsee käsiksi tästä. 140-180 m2 kokoiseen taloon paketti maksaisi 3 400 €. Jos kuvitellaan järjestelmän olevan käytössä 50 vuotta niin vuosikustannus olisi 68€. Tässä luvataan sivulla 9 10-20% säästö lämmityskuluihin. Mutta tarkoitetaanko tuloilman lämmityskuluja vai rakennuksen lämmityskuluja?
Tehdään laskelma 150 m2 talolla, jossa huonekorkeus on 2,7 m ja tällöin kuutioita on 405.Rakennusmääräyksien mukaan puolet rakennuksen ilmasta tulee vaihtua tunnin välein, jolloin vuodessa ilmaa puhalletaan talon läpi 405*365*24*0,5 =  1 773 900 m3. Rakennuksessa on ilmanvaihtolaite, jonka todellinen vuosihyötysuhde on 70 %. Ilman lämmittämiseen kuluu tällöin 3000 kWh vuodessa kun se sijaitsee Tampereella. Ohjeet laskentaa tästä.

Laskentaohjeiden mukaan ulkoilman vuotuinen keskilämpötila on 4 astetta. Maan lämpötila on kellarillisen rakennuksen alla noin 5 astetta tätä korkeampi. Kaikkea tätä lämpöä ei saada siirrettyä tuloilmaan, mutta jos edes puolet eli 2,5 astetta niin tuloilman lämmitykseen kuluisi 2 560 kWh/vuodessa. Vuodessa saavutettava säästö olisi 0,15 €/kWh hinnalla 66 €. Tämä olisi 15 % säästö siis tuloilman lämmityskuluhin jotka ovat vain osa rakennuksen lämmityskuluista.

En kuitenkaan tyrmäisi heti tätä järjestelmää, vaikka takaisinmaksuaika näissä laskelmissa olikin se 51,5 vuotta. Laskelma voisi olla toisenlainen jos rakennus olisi hieman suurempi ja käytössä olisi poistoilmalämpöpumppu.

lammontasaaja.fi

Lämmitysöljyn hinta lokakuussa

Lämmitysöljyn hinta lokauussa Tampereelle tuotuna 2000 litran erässä näyttäisi olevan noin 1,03 € litralta. Samaan aikaan raakaöljyn Brent-laatu maksaa noin 101 dollaria tynnyriltä eli kymmenisen prosenttia vähemmän kuin kuukausi sitten. Lämmitysöljyn hinta on pysytellyt viime kuukauden lukemissa eli välistä vedetään.

Kellarin ikkunoiden vaihdon taloudellinen hyöty

Kaverilleni suositeltiin perusrintamamiestaloon kellarin ikkunoiden vaihtoa hyödyllisenä energiaremonttina. Muistelin että ikkunaremontti ei koskaan ole taloudellisesti järkevää, mutta halusin tarkistaa asian todellisen laidan. Suosittelijan eräs argumenttina oli ikkunoiden pieni koko eli remontti ei tulisi maksamaan paljoa.

Suoraan sanottuna en ole lainkaan varma ikkunoiden lukumäärästä ja niiden mitoista. Suuruusluokan tiedän ja se olkoon tarpeeksi suuntaa antava. Oletetaan, että ikkunoita on kahdeksan ja ne ovat kooltaan 30 x 60 cm. Yhteenlaskettu ikkunapinta-ala on siis 1,44 m2. Ikkunoissa oli kaksi lasia jolloin niiden lämmönläpäisykerroin voisi olla 4,0 W/m2K. Tampereella ikkunat siis päästävät vuodessa 858 kWh lävitsensä. Käyetään energian hintana 0,15 €/kWh, joka on noin 30 % tämänhetkistä hintaa korkeampi (hinta on kovassa nousussa). Vuodessa rahaa kulkee vanhojen ikkunoiden läpi 129,7 €.

Uusien ikkunoiden lämmönläpäisykerroin olisi 1,0 W/m2K jolloin niiden läpi kulkisi 32,4 € vuodessa. Siis äkkiseltään noin satasen säästö vuodessa, näyttää hyvältä! Mutta kun ne uudet pirulaiset maksavat. Nopealla googlauksella 140 €/kpl ja tähän voisi laskea päälle 2 h/ikkuna asennusaikaa 49 €/h. Lisäksi rahaa menisi uusiin listoihin, uretaaniin ja vanhojen ikkunoiden hävittämiseen. Kevyellä kädellä laskettuna investointi maksaisi 1 904 € eli aevan muuta kuin "melko vähän".

Investoinnin takaisinmaksuaika olisi näin 19,5 vuotta nollakorolla. Ja nythän ei ole suinkaan niin, että ikkunaremontti kannattaisi unohtaa kokonaan. Itse alkaisin väijymään sopivia ikkunoita sopivaan hintaan esimerkiksi käytettynä ja asentaisin itse. Jos ikkunat saisi 50 €/kpl ja asentaisi ne itse, olisi takaisinmaksuaika enää 4 vuotta!

Lämmön karkaamistavat

Lämpö karkaa talosta muutamalla eri tavalla. Nämä tavat on hyvä tuntea, jotta karkaamista voidaan pitää kurissa. Kokonaan sitä ei voi estää, sillä talo on pikkuriikkinen rakennelma suuressa ja kylmässä maailmassa, missä lämpötilaerot pyrkivät aina tasoittumaan. Siksi esimerkiksi lasillinen kylmää vettä terassinpöydällä ei pysy kesäkuumalla kovin kauaa kylmänä. 

Kolme tapaa: johtuminen, konvektio ja säteily

Johtuminen
Kaikki materiaalit johtavat lämpöä, toiset huonommin kuin toiset. Eristeet johtavat huonosti lämpöä, mikä siis on hyvä juttu jos halutaan eristää taloa. Betoni johtaa eristeitä paremmin lämpöä, joten lämmön johtuminen sen läpi kannattaa blokata jollakin eristeellä. Johtuminen on siis sitä, että lämpö virtaa jonkin aineen läpi.


Konvektio
Konvektio on lämmön kulkemista ilman mukana. Tämä ilmiö esiintyy ovien ja ikkunoiden läheisyydessä vetona. Konvektiota voidaan torjua hyvillä ikkunantiivisteillä sekä ilmansulkumuovilla tai -paperilla seinä- ja kattorakenteissa. Konvektion määrää voidaan esittää rakennuksen ilmanvuotolukuna.


Säteily
Säteily on energian siirtymistä säteilyn lähteestä säteilyä vastaanottavaan pintaan. Kesällä ikkunan läpi tunkeutuu auringon säteilyä, joka lattiaan osuessaan lämmittää lattian pintaa ja sitä kautta huoneilmaa. Ilmiön voi estää sälekaihtimilla. Säteilyn lähteitä voivat olla myös takka ja lämpöpatteri.

Eristyshommissa on hyvä pitää mielessä ainakin kaksi ensimmäistä eli johtuminen ja konvektio. Säteily on paljon marginaalisempi juttu. Paksukaan eristekerros ei auta, jos talon vaipassa on ilmaa läpäiseviä reikiä. Ja toisaalta ilmatiivis, mutta ohuilla eristeillä rakennettu seinä ei pidä lämpöä kauaa sisällä.

Huom: ilma- ja höyrytiiveys ovat kaksi eri asiaa. 

Energian hinta nousee rajusti

Kiinteistöliiton teettämän tutkimuksen mukaan kotitalouksien energiakustannusten arvioidaan nousevan seuraavan neljän vuoden aikana 22 - 26 prosenttia. Kuulostaa realistiselta. Tältä pohjalta voisi sitten suunnitella tulevia energiaremontteja.

Jos miettii rahankäyttöään niin neljän vuoden kuluttua 2 500 litran vuotuisella lämmitysöljyn kulutuksella pitäisi pistää 50 euroa joka kuukausi enemmän sivuun. Mistä alat tinkimään? Vai pitäisikö nyt tehdä jokin energiaa säästävä investointi?

Lämmitysöljyn hinta syyskuussa

Lämmitysöljyn hinta Syyskuussa Tampereelle tuotuna 2000 litran erässä näyttäisi olevan noin 1,04 € litralta. Samaan aikaan raakaöljyn Brent-laatu maksaa noin 113 dollaria tynnyriltä eli hitusen enemmän kuin kuukausi sitten. Lämmitysöljyn hinta on pysytellyt viime kuukauden lukemissa.

Lämmityskausi alkaa

Kesä alkaa näyttää jo hiipumisen merkkejä ja uusi lämmityskausi kolkuttelee hyisellä nyrkillään nurkan takana. Muutama kuukausi on mennyt huolettomasti avojaloin ulkona tepastellessa ja lämmintä on riittänyt välillä liiaksi asti. Kohta on kuitenkin aika valmistautua syksyn koleuteen ja talven paukkupakkasiin.

1. Paljonko säiliössä on öljyä / pellettiä?
Mikäli talossasi on öljy- tai pellettilämmitys, on hyvä tarkistaa polttoaineen määrä tässä vaiheessa. Nyt se on luultavasti hieman halvempaa kuin talvella ja sitä saa nopeammin. Ja sama satsi mikä menee talvella yön aikana riittää viikoksi vielä kesällä, joten ei ole niin kiire saada täytettä.

2. Onko polttopuut valmiina käyttöön?
Mikäli polttopuu kasvaa vielä metsässä, ei se ehdi enää tälle talvelle. Jos taas puut on jo kaadettu ja kuivuvat pinossa metsässä tai muussa välivarastossa ne on syytä hakea lopulliseen pinoon lähemmäs polttopaikkaa. Tämä on huomattavasti mukavampaa ja hyvän sään aikaan. Lisäksi syyssateet voivat ikävästi kastella metsäpinot.

3. Miltä maalämpöpumppu näyttää
Maalämmön kanssa on helppoa. Kärjistetysti pumppu joko toimii tai on rikki. Käy nyt kuitenkin silmäilemässä, että kaikki on kunnossa.

Maalämpöpumput Taloon.comista

Uusia lämmitystarvelukuja

Laitoin Lämmitystarveluvut-sivulle hieman päivitystä. Eli sieltä löytyy nyt tämän vuoden osalta kuusi ensimmäistä kuukautta yhteenlaskettuina. Loput laitan sitten tammikuussa.

Lämmitysöljyn hinta

Pitää laittaa lämmitysöljyn hinta tänne näkyville niin voi sitten katsastaa kuukauden päästä onko tapahtunut muutosta mihinkään suuntaa. Pohjanmeren raakaöljy Brent on ollut toukokuussa noin 125 dollaria per tynnyri ja on nyt tippunut pörssien mukana noin 105 dollariin. Samana aikana ainakin dieselin hinta on pysynyt jokseenkin samana. Kesälaadun lämmitysöljy Tampereelle tuotuna 2000 litran annoksena maksaa nyt noin 1,04 euroa.

Aurinkokeräimen rakentaminen

Aurinkokeräimen rakentaminen itse on hyvin mahdollista. Löysin varsin kattavan dokumentin, joka opastaa kotinikkaria aurinkokeräimen rakentamisessa. Oppaan alkupuolella on tutkimustietoa aurinkoenergian hyödyntämisestä ja lopussa annetaan seikkaperäiset ohjeet pientalon keräimen rakentamiseksi.

Olen silloin tällöin lueskellut juttuja aiheesta ja haaveissani olisi kasailla itse tehty keräin katolle. Ainoa asia, joka projektissa mietityttää on keräimen johtojen vetäminen katolta kellarin pannuhuoneeseen. Joutuu menemään vesikaton ja muutaman välikaton läpi ja mielellään vielä suorinta reittiä, jotta siirtomatka pysyisi pienenä.

Mutta kiitos kuitenkin Solpros:lle, joka oppaan on laatinut. Tästä lataamaan.

Säästöä kodinkoneista: Kahvinkeitin osa II

Olen tehnyt virheen. Huolimattoman sellaisen. Kahvinkeittimen sähkönkulutusta käsittelevässä kirjoituksessani käytin noin kymmenkertaista tehoa kahvin lämpimänä pitämiseen. En kehtaa tunnustaa, miten tällaiseen arvoon olin päätynyt :) Kiitos Pekalle huomautuksesta.

Eli oikeampi kulutus on 90 W kahvin seistessä valmiina keittimessä. Siis täydellä pannullisella. Tämä tekisi vuoden aikana esimerkiksi kolmenasatana päivänä 20 minuuttia päivässä 9 kWh. Rahaa palaisi 12 centin kilowattituntihinnalla 1,08 euroa. Melko marginaalinen säästökohde.

Kahvinkeittimellä ei siis omaa talouttaan pelasta. Energiapihi on elänyt hiljaiseloa heti kelien muututtua lämpimämmiksi. Kevät ja kesä on kulunut nautiskellessa sekä pienien remonttien merkeissä. Energiansäästöön liittyvää hommaa on ollut polttopuiden pinoaminen. Kuistin kattoremonttia tehdessä olen pohtinut auringon lämmitystehon valjastamista omaan käyttööni. Siis vain pohtinut :)

Hyvää kesän jatkoa lukijoille. Tarkoitus olisi laitella tuonne lämmitystarveluku-sivulle viime kevään lukuja jossain vaiheessa.

puuta öljyn tilalle

Mielessäni on pitkään pyörinyt ajatus vanhan öljykattilan vaihtamisesta puukattilaan. Välillä ajatus on lähtenyt pois tai puukattila on vaihtunut muihin vaihtoehtoihin, mutta nyt aloin taas selvittää missä mennään puukattilarintamalla.

Haluaisin luopua öljyn käytöstä monestakin syystä. Helpoin syy on öljyn epäekologisuus. Nykytietämyksen mukaan öljyn polttaminen on ympäristölle haitallista, vaikka siinä olisi hieman biokomponenttiakin seassa. Mikään lämmitysmuoto ei ole täysin päästötön, mutta vähempi parempi. 

Toinen mielessä pyörivä syy on öljyn varastointi. Meillä öljy on varastoituna kellarissa olevaan 35 vuotta vanhaan terässäiliöön. Pahin tapaus olisi, että öljysäiliö olisi pihassa hiekkamaahan kaivettuna pohjavesialueella. Takaisin kellariin: säiliön poistuminen toisi lisää tilaa, johon voisi laittaa höyläpenkin tai muuta mukavaa. Toki tila saattaisi täyttyä puukattilan takia polttopuusta, mutta säilytän kellarissani mieluumin metsäntuoksuisia klapeja, kuin haisevaa öljyä. Polttopuut eivät myöskään voi valua maaperään.

Kolmas motivaattori on öljyn hinnankehitys, mikä vaikuttaa melko pahalta. Ennustaminen on vaikeaa, mutta en pitäisi 2 € / litra kovin mahdottomana ajatuksena parin vuoden päästä. Perustan luuloni kovaan kysyntään maailmalla ja supistuvaan tuotantokapasiteettiin.

Polttopuuta sensijaan tuntuisi olevan tarjolla hyvinkin. Hintaakin kertyy melko vähän kun sukulaisten metsistä voi käydä ilmaiseksi tekemässä. Omalle työlle en laske hintaa, koska metsässä puuhastelu on mukavaa. Hinnan laskemisesta omalle työlle voisi kirjoittaa oman postauksensa. Näinollen kuluja syntyy sahabensasta, teräketjuöljystä ja puun kuljetuksesta metsästä pihaan.

Puukattiloita näyttäisi olevan neljällä eri periaatteella: Kaksoiskattila, jossa poltetaan öljyä ja puuta, yläpalokattila, alapalokattila sekä käänteispalokattila. Näistä käänteispalokattila on hyötysuhteeltaan paras (jopa yli 90 %) ja tietenkin kallein. Olen nyt kallistunut käänteispalokattilan suuntaan teknisen ylivoiman tähden. 

Kattilajärjestelmän hinnaksi näyttäisi alustavasti tulevan noin 7 000 euroa. Hinta sisältää kattilan, varaajan, latausautomatiikan ja putkiosia. Tarjouksia pyytämällä hinnan saisi tarkemmaksi, mutta tämä tarkkuus riittää tässä vaiheessa. En ole vielä lyönyt lukkoon ajatusta uudesta lämmitysjärjestelmästä.

Puun kanssa pelaaminen tulee olemaan oma hommansa. Realistisesti arvioiden voisin kuvitella polttavani 7 kuutiota puuta vuodessa (21 metriä pitkä, metrin korkuinen pino 33 senttistä pilkettä). Se ei riitä kokonaan lämmitykseen, mutta käytössä olisi myös sähkövastukset. Voihan olla, että polttaisin joskus vaikkapa 15 kuutiota, mutta siinä on jo melkoinen savotta. 7 kuutiota puuta tekisi 85 % hyötysuhteella 9 500 kWh, mikä vastaa noin 1 100 litraa öljyä.

Litra öljyä maksaa noin 1,1 euroa ja tällöin säästö puuta polttamalla olisi noin 1 200 euroa vuodessa. Takaisinmaksuaika investoinnille olisi tällöin kuutisen vuotta. Ei kovin paha siis.

Asennusta mutkistaa hieman hormin koko. Nyt öljypolttimella on 100 mm rosteriputki vanhan tiilipiipun sisässä. Puukattilat vaatisivat vähintään 140 mm putken, joten rosteriputki pitäisi purkaa. En tiedä millaisessa kunnossa tiilihormi on, joten sitäkin pitäisi ehkä kunnostaa. Nämä ovat tietysti täysin tehtävissä olevia juttuja, mutta hyvä ottaa huomioon.

En ole aikeissa vaihtaa järjestelmää vielä tänä kesänä, joten jätän asian hautumaan. Jokin ratkaisu pitää kuitenkin keksiä ennen pitkää.  

Säästöä kodinkoneista: Kahvinkeitin

Kirjoitus sisältää virheen, joka on korjattu tässä.

Kahvinkeitin on hieman yllättäen kodin pahimpia energiarohmuja. Siis jos se on koko ajan päällä. Täydellä teholla meidän Moccamaster ottaa 1,5 kW, joka on enemmän kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppumme (1,1 kW). Joten kysymys kuuluukin: annatko rohmun rohmuta vai tuleeko sille stoppi?

Suurin teho otetaan kahvia keitettäessä, jolloin poroille tippuva vesi kuumennetaan ja pannun alla oleva lämpölevy on päällä. Kahvin valmistuttua sähköä kuluu pannussa olevan kahvin lämpimänä pitämiseen. Kahvin säilytyslämpötila on ohjelmoitu noin 80 asteeseen, jota termostaatti seuraa. Täyden pannun pitäminen lämpimänä kuluttaa noin 900 W ja puolikkaan karkeasti ottaen puolet vähemmän.

Big deal? No ensiksi voisin sanoa, että paskaahan siitä kahvista tulee mitä pidempään sitä käristetään. Ainakaan itse en pidä kitkerästä mausta. Toiseksi, pienistä puroista ja niin edelleen. Aloin laskea, millainen energiamäärä kahvin seisottamisella saadaan kulumaan pidemmällä ajalla.

Lasketaan kulutus tilanteessa, jossa annetaan täyden pannun seistä kymmenen minuuttia, otetaan kahvit ja jätetään vielä puoli pannua tulille pariksi kymmeneksi minuutiksi.
0,17 h * 1 kW + 0,33 h * 0,5 kW = 0,34 kWh
Jos näin toimittaisiin vaikkapa kolmenasatana päivänä vuodessa ja sähkö maksaisi 12 senttiä / kWh niin rahaa kuluisi:
0,34 kWh * 300 * 0,12 € = 12,06 €

Tai siis säästyisi jos juotaisiin kahvit heti pois kuleksimasta. Myös keittovaiheessa on mahdollista säästää lämmittämällä kahvit perinteisemmin pannussa puuhellalla. Energiaahan se ei säästä, mutta sähköä kylläkin, mitä katson aina hyvällä. Itse kuljeskelen joskus puuhellan ja kahvinkeittimen välimaastossa lämmittäen veden vedenkeittimellä ja suodattaen kahvin pressopannulla. Jos keitän kahvia vain itselleni, käytän tätä menetelmää. Kahvista tulee erittäin hyvää ja se valmistuu nopeasti. Myöskään paperista suodatinpussia ei tarvita (0,01 € / kpl).

Mitä ihmettä, öljy loppui!

Nyt pääsi vaimo sanomaan. Meiltä nimittäin loppui öljy säiliöstä. Luulisi herra Energiapihin olevan paremmin kartalla öljynsä kanssa. Niin luulisi. En ole viitsinyt käydä säiliöhuoneessa tarkastelemassa tilannetta, vaan luotin syksyllä tilatun satsin riittävän ainakin kesään.

Oli ilmeisesti kylmä talvi, ja olikin. Nyt sain sitten asennettua pinnantasomittarin säiliöön, jotta voin vain kurkata luukun suulta viisaria. Olen tavallisesti seurannut kuukausittain lämmitystarveluvuilla öljynkulutusta, mutta nyt se oli vaan jotenkin jäänyt.

Tulipa kokeiltua päivä ilman öljylämmitystä. Lapsen pyllynpesu oli hankalin operaatio, sillä vesi piti lämmittää vedenkeittimellä valmiiksi astiaan. Suihkussa ei käyty ja kellari alkoi viiletä. Ylempiä kerroksia lämmitetään ilmalämpöpumpulla ja kaminalla.

 Kanisterihommiksi se sitten meni isompaa täydennystä odotellessa. Ostin huoltoasemalta viisi litraa polttoöljyä ja sain lämmitettyä käyttövettä. Lämmitysverkoston suntin laitoin kiinni, ettei öljyliraus kuluisi talon lämmitykseen. Tuli mieleen ajatus öljyn saannin vaikeutumisesta. Entä jos öljyä ei saisikaan tilaamalla, vaan pitäisi metsästää tilkka kanisteriin ja maksaa itsensä kipeäksi.

Lisää tällaisia visioita tarjoillaan Kaikenhuipun blogissa.  Pistää miettimään.

Energian kulutuksen seuraaminen

Energiansäästöharrastukseeni liittyy olennaisesti kulutuksen seuraaminen, sillä siten voin arvioida tekemieni säätöjen vaikutuksia. Seuraan öljyn, sähkön, veden ja polttopuiden kulutusta.

Veden menekin seuraaminen on helpointa. Minulla on vesimittarin kannen alla taiteltu A4, johon merkitsen päivämäärän ja mittarin lukeman noin kuukauden välein. Kirjaan merkinnät Excel-taulukkoon noin kerran vuodessa ja voin tarkastella vaikka päiväkohtaista kulutusta. Vesimittari näyttää kaiken taloon tulevan veden määrän, josta osa käytetään kylmänä ja osa kuumana. Olisi mielenkiintoista tietää vielä näiden suhde. Se onnistuisi laittamalla toinen vesimittari pannuhuoneeseen kuuman veden lähtöön. Nopealla googlauksella ei löytynyt hintaa vesimittarille (voi olla hyötyyn nähden kallis).

Sähkön kulutusta seuraan samalla tavalla kuin vedenkin. Lisäksi sähkölaskusta voin tarkistaa kulutuksen, jos käsin merkkaaminen on unohtunut. Olen yrittänyt eritellä lämmitykseen käytettävän sähkön määrän muusta sähkönkulutuksesta. Tämä on ollut hyvä veto, sillä nyt voin arvioida paljonko syksyllä asennettu ilmalämpöpumppu haukkaa. Perussähköä kuluu noin 3000 kWh vuodessa ja nyt tästä yli menevät kWh:t lasken pumpun käyttämiksi. Tarkka poika laittaisi eri laitteisiin omat energiamittarinsa, joita voi asentaa myös suoraan sähkötauluun.

Öljyn kulutusta seuraan mittaamalla tikulla paljonko säiliössä on tavaraa. Säiliö on kellarissa omassa huoneessaan, johon on pieni, huonokuntoinen miehistöluukku. Huoneessa käyminen on iljettävää, joten en tarkista määrää usein. Varastossa lojuu käytetty pinnantasomittari, jonka voisi askarrella säiliöön. Se voisi helpottaa määrän tarkistamista. Kun vaan viitsisi käydä asentamassa. Mittaamiseen on olemassa myös öljyputkeen asennettavia virtausmittareita, jota voi tarkkailla esimerkiksi pannuhuoneen puoleltakin.

Polttopuiden menekkiä seuraan merkitsemällä lappuun sisään kantamieni 60 litran puulaatikoiden määrän päivämäärän kera. Muutan kaikkien energiamuotojen määrät kilowattitunneiksi, jotta voin laskea koko talon energiankulutuksen. Sähkö onkin jo valmiiksi oikeassa muodossa. Öljylitrassa on noin 10 kilowattituntia ja riippuen polttimesta ja kattilasta saadaan siitä 75 - 95 % valjastettua käyttöön. Polttopuun muuttamiseksi kilowattitunneiksi on hyvä laskuri osoitteessa halkoliiteri.com. Meillä polttopuuta poltetaan kaminassa, jonka hyötysuhteen valmistaja kertoo olevan 90 %. Suhtaudun tähän pienellä varauksella, mutta mikäli se pitää paikkaansa, saan 60 litrasta sekapuuta 70 kWh lämpöenergiaa. Ainakin laskurista saa pientä osviittaa.

Miten itse seuraat energian kulutustasi?

Sähkön kilpailutus

Sähkön kilpailutus on nykyään todella helppoa. Kerron miten huomasin tämän.

Posti toi kirjeen sähköyhtiöltäni, jossa kerrottiin vuoden määräaikaisen sähkösopimuksemme päättymisestä. Mikäli en reagoisi asiaan, jatkuisi sopimus uudella noin 20 % korkeammalla hinnalla. En tietenkään tyytynyt heidän tarjoukseensa vaan kysyin myös muilta yhtiöiltä osoitteessa Vertaa.fi.

Eipä tullut suurta säästöä, mutta 8000 kWh vuosikulutuksella Vattenfall lupasi 31 € per vuosi. Otin kahden vuoden sopimuksen, koska perstuntumani sanoo sähkön hinnan olevan kovasti nousussa. Suosittelen kaikille nopeaa sähkön kilpailutusta!

Burn Booster leikkaa 10% öljypolttimesi kuluista

Helou,

Lueskelin ilmaisjakelulehteä, jossa oli mainos Burn Booster -nimisestä laitteesta. Suuntasin laitteen verkkosivuille lukemaan lisää ja laite osoittautui suomalaiseksi keksinnöksi. Ideana on asentaa öljypolttimen palopään eteen keraaminen putki, jonka sisässä savukaasut palavat puhtaammin korkeassa lämpötilassa. Putkeen syötetään pillillä lisähappea, mikä tehostaa palamista. Poltettavasta öljystä saadaan näin enemmän irti ja tästä syntyy 10 % säästö öljynkulutukseen.

Hintaa laitteella on noin 240 euroa, eli 2 400 litran vuosikulutuksella takaisinmaksuaika on vain vuosi. Mielestäni aika näppärä keksintö ja olisi hienoa kehuskella, että öljykattilassani on jälkipoltto.

Burnbooster.com

Maalämpöpumppu, onko järkeä?

Kun jokin asia nousee esiin kahvipöytäkeskusteluissa, on se silloin takuuvarmasti kaikkien huulilla. Viime viikonloppuna sukuloidessa maalämpö oli yksi tällaisista asioista. Toinen oli Munamies.

Ensin oli lehdet täynnä ilmalämpöpumppuja, nyt kaupitellaan maalämpöpumppuja. Ilmalämpöpumppu on kohtuullisen kallis investointi tavalliselle omakotiasujalle. Sijoitus on kuitenkin kannattava. Maalämpöpumppu maksaakin noin kymmenkertaisesti ILPiin nähden ja se vasta paljon onkin. Onko mitään mieltä maksaa itsensä kipeäksi, jotta voi säästää rahaa? Tuoreessa Pirkka-lehdessä oli mainos Lämpöässä-merkkisestä maalämpöpumpusta, joka on helppo ottaa esimerkiksi.

Talossani kuluu lämmitysenergiaa öljyksi muutettuna 2 500 litraa vuodessa. Pirkan mainoksen mukaan sopiva pumppu olisi tällöin Lämpöässä Vs 8.0, joka maksaa asennettuna ja kaivoineen 16 500 euroa. Hinta on samaa luokkaa kuin kahvipöydissä esiin tulleet. Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kone puolittaa energiakulut. 2 500 litraa öljyä maksaa noin 2 500 euroa, joten puolet tästä on 1 250 euroa. Näillä luvuilla laskettuna koneen takaisinmaksuaika olisi 13,2 vuotta, eli tässä ajassa hankintahinta olisi kuitattu saavutetulla säästöllä. Tämä pätee silloin, jos ostajalla on heittää pankkitililtään koko summa. Lainarahalla hankittuna takaisinmaksuaika pitenee lainan korosta riippuen.

Pumppujen vuosihyötysuhde tuntuu olevan luokkaa 3,5, joten isompaakin säästöä olisi kuitenkin odotettavissa. Käytän sitä kertoimena seuraavissa laskelmissani. Muutan talossani kuluvan 2 500 litraa öljyä kilowateiksi olettaen öljypolttimen hyötysuhteeksi 90% ja jaan saadun luvun lämpöpumpun vuosihyötysuhteella, jolloin saan vuodessa tarvittavaksi energiamääräksi 6 400 kWh. Ooh, alkaa houkuttelemaan kyllä noin pieni kulutus! On se hieno kone.

Sähkön hinta on kutakuinkin 12 senttiä / kWh, josta saadaan vuosikustannukseksi 0,12 €  x 6 400 kWh = 768 euroa. Takaisinmaksuaika on siltikin 9,5 vuotta, mikä on toisaalta paljon ja toisaalta siedettävä aika. Mutta siis 16 500 euroa! Se on iso kasa rahaa, jolle olisi muutakin käyttöä. Toki sitten 9,5 vuoden kuluttua alkaisin "tienaamaan" pumpun tekemällä säästöllä ja 20 vuoden päästä olisin tienannut saman verran kuin nyt joutuisin satsaamaan.

Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja tienata 20 vuodessa 16 500 euroa? Voisi lämmittää puilla enemmän, mutta se saattaisi mennä aika työlääksi. Tai jos tiputtaisin riittävästi huonelämpötilaa... Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa osakemarkkinoille tuo 16 500 euroa. Kokemuksesta tiedän, että se on helppoa eikä vaadi suuria ponnisteluja. Lasketaan ensin helpommilla oletuksilla eli siten, että minulla olisi nyt se 16 500 euroa pankkitililläni ja löisin rahat joko pumppuun tai osakkeisiin.

Kun hankin pumpun, niin 9,5 vuoden kuluttua olen säästänyt 0 euroa kun pumpun hankintahinta vähennetään vuosisäästöistä. Osakemarkkinoilta on saatavissa 8 % vuosituotto kustannukset ja inflaatio huomioituna kunhan sijoitusaika on tarpeeksi pitkä. Haluan ottaa huomioon menetetyn säästöpontetiaalin kun en ostakaan pumppua vaan lämmitän öljyllä. Se on vuodessa 2 500 € - 768 € = 1732 € ja 9,5 vuodessa 16 421 €.

Sijoitan siis 16 500 € vaikkapa Helsingin pörssin yleisindeksiä seuraavaan rahastoon ja 9,5 vuoden kuluttua sijoitukseni arvo on 34 278 €. Vähennän öljyyn tuhlatun summan ja minulle jää vielä 17 856 €. Olen siis säästänyt osakemarkkinoilla ruhtinaallisesti enemmän kuin mihin olisin päässyt maalämpöpumpulla. Sillähän todellinen säästö oli tässä vaiheessa 0 euroa. No entä 20 vuoden kuluttua? Pumpulla säästö olisi 18 071 € ja osakkeilla 42 334 €.

Tällä perusteella pidän maalämpöpumppua itselleni kalliina investointina ja sitä se on varmasti monelle muullekin.

Ps. Hyvä sijoitusaiheinen blogi on Kohti taloudellista riippumattomuutta.

Maalämpöpumput Taloon.comista

Opi käyttämään lämmitystarvelukua eli astepäivälukua

Kerron tässä näppärän keinon, jolla kiinteistöalan ammattilaiset tarkkailevat energiankulutusta.

Tänä talvena on tullut konkreettisesti esille, kuinka erilaisia talvet voivat olla. Muutama vuosi sitten Tampereella oli helmikuussa lämpöasteita ja talven kovin lumisadekin tuli vasta maaliskuun lopussa. Nyt taas kovat pakkaset alkoivat jo marraskuun lopussa ja kylmää tuntuu riittävän. Jos nyt aletaan vertailemaan näiden kahden talven lämmityskuluja, on rahaa mennyt kylmällä kelillä enemmän kuin lauhalla. Ymmärrettävää, eikö?

Tärkein lämmityskustannuksiin vaikuttava tekijä on ulkoilman lämpötila. Se on myös erittäin paljon tarkkailtu ja tilastoitu suure. Tilastojen avulla voidaan myös tarkistaa lämmityslaitteiston tehokkuus. Onko todella niin, että kylmän talven takia rahaa palaa enemmän vai voiko lämmityslaitteisto olla epävireessä. Itseäni kiinnostaa onko syksyllä asennetusta ilmalämpöpumpusta ollut mitään hyötyä. Sähköähän on kulunut enemmän, vaikka se säästävä pumppukin onkin ollut käytössä.

Avain löytyy lämmitystarveluvusta, jolla voidaan sulkea ulkoilmanlämpötila pois kulutusvertailusta. Lämmitystarveluku on alunperin maatalouteen kehitetty yksinkertainen tilastoimismenetelmä, jolla seurattiin ulkoilman lämpötilaa. Yksinkertaistettuna siinä lasketaan erotus + 17 asteen ja ulkoilman lämpötilan välille yhden päivän aikana. Kirjoitan tätä artikkelia ja lämpömittari näyttää - 20 astetta, jolloin tämän päivän lämmitystarveluku on 37. Lämmitystarveluku on sitä suurempi, mitä kylmempi ulkona on. Päiväkohtaiset luvut voidaan laskea kuukauden ajalta yhteen ja saadaan kuukauden lämmitystarveluku.

Lämpömittaria ei tarvitse vahdata itse, vaan tilastoja keräävät ja julkaisevat muutamat tahot, joilta tiedot tarvittaessa saa. Virallisia lämmitystarvelukuja kirjaa Ilmatieteenlaitos, joita voi tiedustella maksua vastaan. Tarkoitukseni on alkaa julkaisemaan keskeisimpien paikkakuntien lämmitystarvelukuja tässä blogissa, jotta lukijani voisivat käyttää niitä hyödyksi. Googlaamalla löysin muutamia paikallisia energiayhtiöitä, jotka julkaisevat oman paikkakuntansa lämmitystarvelukua:

Helsinki
Rauma
Hyvinkää

Lämmitystarveluvun käyttö

 Yksinkertaisin tapa käyttää lämmitystarvelukua on jakaa vuoden aikana käytetyn sähkön tai öljyn määrä vuoden lämmitystarveluvulla. Esimerkiksi jos vuonna 2009 öljyä kului 2500 litraa ja se jaetaan vuoden lämmitystarveluvulla 4377 (Tampereella), niin kulutus oli 0,57 litraa / lämmitystarveluku. Jos taas vuonna 2010 öljyä paloi 3000 litraa lämmitystarveluvun ollessa 4999, niin kulutus oli 0,60 litraa / lämmitystarveluku. Vuosi 2010 oli siis kylmempi ja öljyä kului enemmän kuin vuonna 2009, mikä on loogista. Tarkastelumme näyttää kuitenkin, että öljyn kulutus olikin noussut myös jostakin muusta syystä kuin säästä. Öljyä olisi pitänyt kulua vain 2849 litraa, kun sitä kuluikin 3000 litraa. Eli kulutus per lämmitystarveluku oli noussut lukemasta 0,57 lukemaan 0,60. Syynä voi olla vaikkapa nokeentunut kattila.

Edellä kerrottu yksinkertainen tapa on helppo alustus lämmitystarveluvun käyttöön. Yksinkertaisuutensa vuoksi se sisältää puutteita, jotka tekevät laskelmista epätarkkoja. Kokonaiskulutuksesta pitäisi vähentää ulkoilmasta riippumaton kulutus kuten lämpimän käyttöveden lämmitys ja kodin muu sähkönkulutus. Motivan mukaan yhden hengen vuosittaisen lämpimän käyttöveden energiankulutus on noin 1300 kWh. Sivuilta löytyy kaavoja, joilla voi laskea tarkemmin oman kulutuksensa. Samaisen sivuston mukaan kodin energiankulutuksesta kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. 


Kuten monessa suomalaiskodissa, on myös Energiapihin talossa käytössä "hybridilämmitys": Lämmityksen kivijalkana toimii ilmalämpöpumppu ja tarvittaessa lisäpotkua antavat öljykattila, puukamiina sekä sähköpatteri. Tarkkoja laskelmia tehtäessä pitää ottaa kaikki nämä lämmitystavat huomioon. Itse tykkään muuttaa lämpöenergian kilowattitunneiksi, mistä julkaisen myöhemmin ohjeita. Lisäksi seuraan ja vertailen kulutusta kuukausitasolla.


Normeeraus

Normeerauksella tarkoitetaan laskutoimitusta, jonka tuloksena rakennuksen lämmitysenergiankulutusta voi vertailla eri vuosien ja eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kesken. Normeerauksen pohjana kätetään vuosien 1971 - 2000 vuotuisten lämmitystarvelukujen keskiarvoa. Kaava menee näin: keskiarvolämmitystarveluku jaetaan toteutuneella lämmitystarveluvulla ja saadulla luvulla kerrotaan kulutettu lämmitysenergian määrä. Tämän voi tehdä kuukausi- tai vuositasolla. Kun teet eri vuosien energiankulutukselle normeerauksen, ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Lähimmän paikkakuntasi keskiarvolämmitystarveluvut saat Motivan sivulta.

Lisäys 8.3.2011:
Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Vaasan ja Oulun lämmitystarveluvut löytyvät tästä.

Energiapihi säästi putkensa jäähän

Lomailin parisen viikkoa poissa kotoa ja Energiapihinä asettelin tietenkin pirtin lämmöt noi 15 asteeseen. Pakkasta oli sitten koko ajan vähintään se 20 ja välillä jopa 30, eikä vettä juurikaan oltu laskemassa hanoista. No, keittiön käyttövesiputkethan sitten jäätyivät, mutta ei hätää: näppärällä konstilla ne saatiin takaisin käyttökuntoon. 

Kaverini kertoi aiemmin syksyllä imuri-kikan, jolla putket nytkin saatiin auki. Kikka toimii suojaputkeen asennetulla muoviputkelle. Suojaputken päästä imetään imurilla, jolloin lämmin huoneilma toisessa päässä alkaa virrata suojaputken sisään ja lämmittää vesijohdon.

Veistelin ylimääräisestä suojaputken pätkästä liitoskappaleen imurille

Laitoin kappaleen putken ympärille

Imurinletku kiinni ja imemään

 

Varo kotisi sähkösyöppöjä

Lueskelin tänään Pohjolan Sanomia, jossa oli juttu kodin sähkösyöpöistä. Kyseinen artikkeli ei ole nähtävillä verkossa, mutta löysin Taloussanomien nettisivuilta hieman vanhemman artikkelin samasta aiheesta. Pohjana jutussa on ruotsalaistutkimus josta ilmenee, että suurimmat sähkösyöpöt ovat valaistus ja kylmälaitteet. Suomalaiskodeissa on lisäksi usein sähkölämmitteinen kiuas.

Olen vaihdellut kotona lähes kaikkiin valaisimiin perusmallin energiansäästölamput ja testissä on myös muutama led-lamppu. Lisäksi valoja ei tietenkään pidetä turhaan päällä. Artikkeli herätteli minua tutkimaan kylmälaitteiden energiankulutusta, koska en ole aiemmin ollut siitä kovin huolissani. En tiedä paljonko kotimme jääkaappi/pakastin ja arkkupakastin kuluttavat. Pitää tarkistaa.

Lue Taloussanomien artikkeli

Sähköä vedestä PowerSpout -turbiininilla

                                            Kuva: PowerSpout 

Jos mietit miten saisi valjastettua sähköä vedestä, tässä olisi yksi vaihtoehto. Olin kirjoittamassa toista artikkelia, kun eksyin uusiseelantilaisen EcoInnovationin nettisivuille, jossa silmiini osui PowerSpout. Hauskan näköinen kompakti vesivoimala, joka sisältää alan huipputekniikkaa. Hintaakin 1 200 watin koneella oli toki 1 300 US dollaria, joka oli siis hinta jälleenmyyjille. Täytynee vielä tehdä laskelmia tällaisten laitteiden kustannuksista. Aloin jo fiilistelemään ajatusta raikkaasta purosta, joka tuottaisi sähköä. Kotipihassa on puroja vain keväisin muutaman päivän aikana kun lumet sulavat, joten ajatus on vielä erittäin kaukainen. Täytyisi hankkia puro. On se hieno kone, käykää katsomassa!

Otan ehdottomasti vesivoiman vielä aiheeksi Energiapihissä. PowerSpoutissa on käytetty Pelton-turbiinitekniikkaa, josta kerron myöhemmin lisää.

Uusi blogi

Moro,

Olen Energiapihi ja alan kirjoittaa uutta blogia energian pihtauksesta. Olen tarkka kovalla työllä ansaitsemieni pennosten käytöstä, enkä halua hassata niitä turhuuksiin. Tai siis välillä haluan, mutta pidän vallan itselläni. Asun perheeni kanssa rintamamiestalossa Pirkanmaalla. Sehän kuluttaa energiaa niin perhanasti, joten säästötalkoot käyntiin.

Talkoot alkoivat oikeastaan jo muutama vuosi sitten kun talo tuli hankittua, mutta se on ollut vasta lämmittelyä. Tutkin harrastusmielessä energiaa säästäviä ratkaisuja rakentamisessa ja rakennusinsinöörin ammattini antaa minulle mahdollisuuden tunkeutua hieman tavanomaista syvemmälle alan viidakkoon. Koska löydän itseni kovin usein lukemassa uusista säästökeinoista, ajattelin jakaa tietoa myös muille kiinnostuneille. Minua kiinnostaa kaikki energian säästäminen, mutta myös tavat joilla pirtin saa lämpöiseksi edullisemmin.

Aion pohtia säästöjä myös taloudelliselta kantilta, sillä nykyään tuntuu, että ihmiset säästävät energiaa rahaa säästämättä. Silti myös tällä hetkellä kalliilta tuntuvat tekniikat voivat olla tulevaisuudessa varteenotettavia teknisen kehityksen ja energian hinnannousun takia. Seuraan alaa lähinnä talonomistajana ja esittelen teknisiä ratkaisuja, mutta päästän lukijani myös kurkistamaan omia säästötouhujani.

Toivottavasti pääsen esittelemään itse rakentamiani virityksiä ja kertomaan kokemuksiani niistä. Haaveenani on plus-energiatalo, jossa ylimääräinen energia myydään pois. Matka siihen tulee kyllä olemaan pitkä, mutta ei mahdoton.

Aurinko lämmittää jo

Aurinko lämmitti tänään päivällä jo voimakkaasti ja avasimme mökkimme sälekaihtimet, jotta energiaa saataisiin sisään.