 |
| Kuva: Rehau UK |
Mielenkiintoinen ratkaisu pisti silmään RIA-lehdessä maalämmön hyödyntämiseksi. Nimittäin Awadukt -järjestelmä Rehaun valnistamana. Kyseessä ei ole sinänä mikään uusi keksintö, mutta nyt on tarjolla valmis paketti suunnittelusta toteutukseen. Eli kyseessä on ilmanvaihdon tuloilman esilämmitys maasta lämpöä ottaen. Näitähän on omatoimisesti rakenneltu aikaisemminkin viemäriputkesta, mutta tämä on jalostetumpi järjestelmä.
Homman idea on laittaa tuloilmakanavisto ennen talon perustusten rakentamista talon alle ja sieltä sitten maan lämpö kivasti lämmittää tuloilmaa. Kesällä sama toimii toisin päin eli viileää saadaan napattua maasta. Valmistajan mukaan erona tee-se-itse-järjestelmiin on tiiviit saumat putken liitoksissa, antibakteerinen käsittely sisäpinnassa sekä kondenssiveden poisto.
Hintatasoon pääsee käsiksi tästä. 140-180 m2 kokoiseen taloon paketti maksaisi 3 400 €. Jos kuvitellaan järjestelmän olevan käytössä 50 vuotta niin vuosikustannus olisi 68€. Tässä luvataan sivulla 9 10-20% säästö lämmityskuluihin. Mutta tarkoitetaanko tuloilman lämmityskuluja vai rakennuksen lämmityskuluja?
Tehdään laskelma 150 m2 talolla, jossa huonekorkeus on 2,7 m ja tällöin kuutioita on 405.Rakennusmääräyksien mukaan puolet rakennuksen ilmasta tulee vaihtua tunnin välein, jolloin vuodessa ilmaa puhalletaan talon läpi 405*365*24*0,5 = 1 773 900 m3. Rakennuksessa on ilmanvaihtolaite, jonka todellinen vuosihyötysuhde on 70 %. Ilman lämmittämiseen kuluu tällöin 3000 kWh vuodessa kun se sijaitsee Tampereella. Ohjeet laskentaa tästä.
Laskentaohjeiden mukaan ulkoilman vuotuinen keskilämpötila on 4 astetta. Maan lämpötila on kellarillisen rakennuksen alla noin 5 astetta tätä korkeampi. Kaikkea tätä lämpöä ei saada siirrettyä tuloilmaan, mutta jos edes puolet eli 2,5 astetta niin tuloilman lämmitykseen kuluisi 2 560 kWh/vuodessa. Vuodessa saavutettava säästö olisi 0,15 €/kWh hinnalla 66 €. Tämä olisi 15 % säästö siis tuloilman lämmityskuluhin jotka ovat vain osa rakennuksen lämmityskuluista.
En kuitenkaan tyrmäisi heti tätä järjestelmää, vaikka takaisinmaksuaika näissä laskelmissa olikin se 51,5 vuotta. Laskelma voisi olla toisenlainen jos rakennus olisi hieman suurempi ja käytössä olisi poistoilmalämpöpumppu.
lammontasaaja.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti