Awadukt ilmanvaihdon lämmöntasaaja

Kuva: Rehau UK

Mielenkiintoinen ratkaisu pisti silmään RIA-lehdessä maalämmön hyödyntämiseksi. Nimittäin Awadukt -järjestelmä Rehaun valnistamana. Kyseessä ei ole sinänä mikään uusi keksintö, mutta nyt on tarjolla valmis paketti suunnittelusta toteutukseen. Eli kyseessä on ilmanvaihdon tuloilman esilämmitys maasta lämpöä ottaen. Näitähän on omatoimisesti rakenneltu aikaisemminkin viemäriputkesta, mutta tämä on jalostetumpi järjestelmä.

Homman idea on laittaa tuloilmakanavisto ennen talon perustusten rakentamista talon alle ja sieltä sitten maan lämpö kivasti lämmittää tuloilmaa. Kesällä sama toimii toisin päin eli viileää saadaan napattua maasta. Valmistajan mukaan erona tee-se-itse-järjestelmiin on tiiviit saumat putken liitoksissa, antibakteerinen käsittely sisäpinnassa sekä kondenssiveden poisto.

Hintatasoon pääsee käsiksi tästä. 140-180 m2 kokoiseen taloon paketti maksaisi 3 400 €. Jos kuvitellaan järjestelmän olevan käytössä 50 vuotta niin vuosikustannus olisi 68€. Tässä luvataan sivulla 9 10-20% säästö lämmityskuluihin. Mutta tarkoitetaanko tuloilman lämmityskuluja vai rakennuksen lämmityskuluja?
Tehdään laskelma 150 m2 talolla, jossa huonekorkeus on 2,7 m ja tällöin kuutioita on 405.Rakennusmääräyksien mukaan puolet rakennuksen ilmasta tulee vaihtua tunnin välein, jolloin vuodessa ilmaa puhalletaan talon läpi 405*365*24*0,5 =  1 773 900 m3. Rakennuksessa on ilmanvaihtolaite, jonka todellinen vuosihyötysuhde on 70 %. Ilman lämmittämiseen kuluu tällöin 3000 kWh vuodessa kun se sijaitsee Tampereella. Ohjeet laskentaa tästä.

Laskentaohjeiden mukaan ulkoilman vuotuinen keskilämpötila on 4 astetta. Maan lämpötila on kellarillisen rakennuksen alla noin 5 astetta tätä korkeampi. Kaikkea tätä lämpöä ei saada siirrettyä tuloilmaan, mutta jos edes puolet eli 2,5 astetta niin tuloilman lämmitykseen kuluisi 2 560 kWh/vuodessa. Vuodessa saavutettava säästö olisi 0,15 €/kWh hinnalla 66 €. Tämä olisi 15 % säästö siis tuloilman lämmityskuluhin jotka ovat vain osa rakennuksen lämmityskuluista.

En kuitenkaan tyrmäisi heti tätä järjestelmää, vaikka takaisinmaksuaika näissä laskelmissa olikin se 51,5 vuotta. Laskelma voisi olla toisenlainen jos rakennus olisi hieman suurempi ja käytössä olisi poistoilmalämpöpumppu.

lammontasaaja.fi

Lämmitysöljyn hinta lokakuussa

Lämmitysöljyn hinta lokauussa Tampereelle tuotuna 2000 litran erässä näyttäisi olevan noin 1,03 € litralta. Samaan aikaan raakaöljyn Brent-laatu maksaa noin 101 dollaria tynnyriltä eli kymmenisen prosenttia vähemmän kuin kuukausi sitten. Lämmitysöljyn hinta on pysytellyt viime kuukauden lukemissa eli välistä vedetään.

Kellarin ikkunoiden vaihdon taloudellinen hyöty

Kaverilleni suositeltiin perusrintamamiestaloon kellarin ikkunoiden vaihtoa hyödyllisenä energiaremonttina. Muistelin että ikkunaremontti ei koskaan ole taloudellisesti järkevää, mutta halusin tarkistaa asian todellisen laidan. Suosittelijan eräs argumenttina oli ikkunoiden pieni koko eli remontti ei tulisi maksamaan paljoa.

Suoraan sanottuna en ole lainkaan varma ikkunoiden lukumäärästä ja niiden mitoista. Suuruusluokan tiedän ja se olkoon tarpeeksi suuntaa antava. Oletetaan, että ikkunoita on kahdeksan ja ne ovat kooltaan 30 x 60 cm. Yhteenlaskettu ikkunapinta-ala on siis 1,44 m2. Ikkunoissa oli kaksi lasia jolloin niiden lämmönläpäisykerroin voisi olla 4,0 W/m2K. Tampereella ikkunat siis päästävät vuodessa 858 kWh lävitsensä. Käyetään energian hintana 0,15 €/kWh, joka on noin 30 % tämänhetkistä hintaa korkeampi (hinta on kovassa nousussa). Vuodessa rahaa kulkee vanhojen ikkunoiden läpi 129,7 €.

Uusien ikkunoiden lämmönläpäisykerroin olisi 1,0 W/m2K jolloin niiden läpi kulkisi 32,4 € vuodessa. Siis äkkiseltään noin satasen säästö vuodessa, näyttää hyvältä! Mutta kun ne uudet pirulaiset maksavat. Nopealla googlauksella 140 €/kpl ja tähän voisi laskea päälle 2 h/ikkuna asennusaikaa 49 €/h. Lisäksi rahaa menisi uusiin listoihin, uretaaniin ja vanhojen ikkunoiden hävittämiseen. Kevyellä kädellä laskettuna investointi maksaisi 1 904 € eli aevan muuta kuin "melko vähän".

Investoinnin takaisinmaksuaika olisi näin 19,5 vuotta nollakorolla. Ja nythän ei ole suinkaan niin, että ikkunaremontti kannattaisi unohtaa kokonaan. Itse alkaisin väijymään sopivia ikkunoita sopivaan hintaan esimerkiksi käytettynä ja asentaisin itse. Jos ikkunat saisi 50 €/kpl ja asentaisi ne itse, olisi takaisinmaksuaika enää 4 vuotta!

Lämmön karkaamistavat

Lämpö karkaa talosta muutamalla eri tavalla. Nämä tavat on hyvä tuntea, jotta karkaamista voidaan pitää kurissa. Kokonaan sitä ei voi estää, sillä talo on pikkuriikkinen rakennelma suuressa ja kylmässä maailmassa, missä lämpötilaerot pyrkivät aina tasoittumaan. Siksi esimerkiksi lasillinen kylmää vettä terassinpöydällä ei pysy kesäkuumalla kovin kauaa kylmänä. 

Kolme tapaa: johtuminen, konvektio ja säteily

Johtuminen
Kaikki materiaalit johtavat lämpöä, toiset huonommin kuin toiset. Eristeet johtavat huonosti lämpöä, mikä siis on hyvä juttu jos halutaan eristää taloa. Betoni johtaa eristeitä paremmin lämpöä, joten lämmön johtuminen sen läpi kannattaa blokata jollakin eristeellä. Johtuminen on siis sitä, että lämpö virtaa jonkin aineen läpi.


Konvektio
Konvektio on lämmön kulkemista ilman mukana. Tämä ilmiö esiintyy ovien ja ikkunoiden läheisyydessä vetona. Konvektiota voidaan torjua hyvillä ikkunantiivisteillä sekä ilmansulkumuovilla tai -paperilla seinä- ja kattorakenteissa. Konvektion määrää voidaan esittää rakennuksen ilmanvuotolukuna.


Säteily
Säteily on energian siirtymistä säteilyn lähteestä säteilyä vastaanottavaan pintaan. Kesällä ikkunan läpi tunkeutuu auringon säteilyä, joka lattiaan osuessaan lämmittää lattian pintaa ja sitä kautta huoneilmaa. Ilmiön voi estää sälekaihtimilla. Säteilyn lähteitä voivat olla myös takka ja lämpöpatteri.

Eristyshommissa on hyvä pitää mielessä ainakin kaksi ensimmäistä eli johtuminen ja konvektio. Säteily on paljon marginaalisempi juttu. Paksukaan eristekerros ei auta, jos talon vaipassa on ilmaa läpäiseviä reikiä. Ja toisaalta ilmatiivis, mutta ohuilla eristeillä rakennettu seinä ei pidä lämpöä kauaa sisällä.

Huom: ilma- ja höyrytiiveys ovat kaksi eri asiaa. 

Energian hinta nousee rajusti

Kiinteistöliiton teettämän tutkimuksen mukaan kotitalouksien energiakustannusten arvioidaan nousevan seuraavan neljän vuoden aikana 22 - 26 prosenttia. Kuulostaa realistiselta. Tältä pohjalta voisi sitten suunnitella tulevia energiaremontteja.

Jos miettii rahankäyttöään niin neljän vuoden kuluttua 2 500 litran vuotuisella lämmitysöljyn kulutuksella pitäisi pistää 50 euroa joka kuukausi enemmän sivuun. Mistä alat tinkimään? Vai pitäisikö nyt tehdä jokin energiaa säästävä investointi?