Opi käyttämään lämmitystarvelukua eli astepäivälukua

Kerron tässä näppärän keinon, jolla kiinteistöalan ammattilaiset tarkkailevat energiankulutusta.

Tänä talvena on tullut konkreettisesti esille, kuinka erilaisia talvet voivat olla. Muutama vuosi sitten Tampereella oli helmikuussa lämpöasteita ja talven kovin lumisadekin tuli vasta maaliskuun lopussa. Nyt taas kovat pakkaset alkoivat jo marraskuun lopussa ja kylmää tuntuu riittävän. Jos nyt aletaan vertailemaan näiden kahden talven lämmityskuluja, on rahaa mennyt kylmällä kelillä enemmän kuin lauhalla. Ymmärrettävää, eikö?

Tärkein lämmityskustannuksiin vaikuttava tekijä on ulkoilman lämpötila. Se on myös erittäin paljon tarkkailtu ja tilastoitu suure. Tilastojen avulla voidaan myös tarkistaa lämmityslaitteiston tehokkuus. Onko todella niin, että kylmän talven takia rahaa palaa enemmän vai voiko lämmityslaitteisto olla epävireessä. Itseäni kiinnostaa onko syksyllä asennetusta ilmalämpöpumpusta ollut mitään hyötyä. Sähköähän on kulunut enemmän, vaikka se säästävä pumppukin onkin ollut käytössä.

Avain löytyy lämmitystarveluvusta, jolla voidaan sulkea ulkoilmanlämpötila pois kulutusvertailusta. Lämmitystarveluku on alunperin maatalouteen kehitetty yksinkertainen tilastoimismenetelmä, jolla seurattiin ulkoilman lämpötilaa. Yksinkertaistettuna siinä lasketaan erotus + 17 asteen ja ulkoilman lämpötilan välille yhden päivän aikana. Kirjoitan tätä artikkelia ja lämpömittari näyttää - 20 astetta, jolloin tämän päivän lämmitystarveluku on 37. Lämmitystarveluku on sitä suurempi, mitä kylmempi ulkona on. Päiväkohtaiset luvut voidaan laskea kuukauden ajalta yhteen ja saadaan kuukauden lämmitystarveluku.

Lämpömittaria ei tarvitse vahdata itse, vaan tilastoja keräävät ja julkaisevat muutamat tahot, joilta tiedot tarvittaessa saa. Virallisia lämmitystarvelukuja kirjaa Ilmatieteenlaitos, joita voi tiedustella maksua vastaan. Tarkoitukseni on alkaa julkaisemaan keskeisimpien paikkakuntien lämmitystarvelukuja tässä blogissa, jotta lukijani voisivat käyttää niitä hyödyksi. Googlaamalla löysin muutamia paikallisia energiayhtiöitä, jotka julkaisevat oman paikkakuntansa lämmitystarvelukua:

Helsinki
Rauma
Hyvinkää

Lämmitystarveluvun käyttö

 Yksinkertaisin tapa käyttää lämmitystarvelukua on jakaa vuoden aikana käytetyn sähkön tai öljyn määrä vuoden lämmitystarveluvulla. Esimerkiksi jos vuonna 2009 öljyä kului 2500 litraa ja se jaetaan vuoden lämmitystarveluvulla 4377 (Tampereella), niin kulutus oli 0,57 litraa / lämmitystarveluku. Jos taas vuonna 2010 öljyä paloi 3000 litraa lämmitystarveluvun ollessa 4999, niin kulutus oli 0,60 litraa / lämmitystarveluku. Vuosi 2010 oli siis kylmempi ja öljyä kului enemmän kuin vuonna 2009, mikä on loogista. Tarkastelumme näyttää kuitenkin, että öljyn kulutus olikin noussut myös jostakin muusta syystä kuin säästä. Öljyä olisi pitänyt kulua vain 2849 litraa, kun sitä kuluikin 3000 litraa. Eli kulutus per lämmitystarveluku oli noussut lukemasta 0,57 lukemaan 0,60. Syynä voi olla vaikkapa nokeentunut kattila.

Edellä kerrottu yksinkertainen tapa on helppo alustus lämmitystarveluvun käyttöön. Yksinkertaisuutensa vuoksi se sisältää puutteita, jotka tekevät laskelmista epätarkkoja. Kokonaiskulutuksesta pitäisi vähentää ulkoilmasta riippumaton kulutus kuten lämpimän käyttöveden lämmitys ja kodin muu sähkönkulutus. Motivan mukaan yhden hengen vuosittaisen lämpimän käyttöveden energiankulutus on noin 1300 kWh. Sivuilta löytyy kaavoja, joilla voi laskea tarkemmin oman kulutuksensa. Samaisen sivuston mukaan kodin energiankulutuksesta kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. 


Kuten monessa suomalaiskodissa, on myös Energiapihin talossa käytössä "hybridilämmitys": Lämmityksen kivijalkana toimii ilmalämpöpumppu ja tarvittaessa lisäpotkua antavat öljykattila, puukamiina sekä sähköpatteri. Tarkkoja laskelmia tehtäessä pitää ottaa kaikki nämä lämmitystavat huomioon. Itse tykkään muuttaa lämpöenergian kilowattitunneiksi, mistä julkaisen myöhemmin ohjeita. Lisäksi seuraan ja vertailen kulutusta kuukausitasolla.


Normeeraus

Normeerauksella tarkoitetaan laskutoimitusta, jonka tuloksena rakennuksen lämmitysenergiankulutusta voi vertailla eri vuosien ja eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kesken. Normeerauksen pohjana kätetään vuosien 1971 - 2000 vuotuisten lämmitystarvelukujen keskiarvoa. Kaava menee näin: keskiarvolämmitystarveluku jaetaan toteutuneella lämmitystarveluvulla ja saadulla luvulla kerrotaan kulutettu lämmitysenergian määrä. Tämän voi tehdä kuukausi- tai vuositasolla. Kun teet eri vuosien energiankulutukselle normeerauksen, ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Lähimmän paikkakuntasi keskiarvolämmitystarveluvut saat Motivan sivulta.

Lisäys 8.3.2011:
Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Vaasan ja Oulun lämmitystarveluvut löytyvät tästä.