Olen tehnyt virheen. Huolimattoman sellaisen. Kahvinkeittimen sähkönkulutusta käsittelevässä kirjoituksessani käytin noin kymmenkertaista tehoa kahvin lämpimänä pitämiseen. En kehtaa tunnustaa, miten tällaiseen arvoon olin päätynyt :) Kiitos Pekalle huomautuksesta.
Eli oikeampi kulutus on 90 W kahvin seistessä valmiina keittimessä. Siis täydellä pannullisella. Tämä tekisi vuoden aikana esimerkiksi kolmenasatana päivänä 20 minuuttia päivässä 9 kWh. Rahaa palaisi 12 centin kilowattituntihinnalla 1,08 euroa. Melko marginaalinen säästökohde.
Kahvinkeittimellä ei siis omaa talouttaan pelasta. Energiapihi on elänyt hiljaiseloa heti kelien muututtua lämpimämmiksi. Kevät ja kesä on kulunut nautiskellessa sekä pienien remonttien merkeissä. Energiansäästöön liittyvää hommaa on ollut polttopuiden pinoaminen. Kuistin kattoremonttia tehdessä olen pohtinut auringon lämmitystehon valjastamista omaan käyttööni. Siis vain pohtinut :)
Hyvää kesän jatkoa lukijoille. Tarkoitus olisi laitella tuonne lämmitystarveluku-sivulle viime kevään lukuja jossain vaiheessa.
tiistai 19. heinäkuuta 2011
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
puuta öljyn tilalle
Mielessäni on pitkään pyörinyt ajatus vanhan öljykattilan vaihtamisesta puukattilaan. Välillä ajatus on lähtenyt pois tai puukattila on vaihtunut muihin vaihtoehtoihin, mutta nyt aloin taas selvittää missä mennään puukattilarintamalla.
Haluaisin luopua öljyn käytöstä monestakin syystä. Helpoin syy on öljyn epäekologisuus. Nykytietämyksen mukaan öljyn polttaminen on ympäristölle haitallista, vaikka siinä olisi hieman biokomponenttiakin seassa. Mikään lämmitysmuoto ei ole täysin päästötön, mutta vähempi parempi.
Toinen mielessä pyörivä syy on öljyn varastointi. Meillä öljy on varastoituna kellarissa olevaan 35 vuotta vanhaan terässäiliöön. Pahin tapaus olisi, että öljysäiliö olisi pihassa hiekkamaahan kaivettuna pohjavesialueella. Takaisin kellariin: säiliön poistuminen toisi lisää tilaa, johon voisi laittaa höyläpenkin tai muuta mukavaa. Toki tila saattaisi täyttyä puukattilan takia polttopuusta, mutta säilytän kellarissani mieluumin metsäntuoksuisia klapeja, kuin haisevaa öljyä. Polttopuut eivät myöskään voi valua maaperään.
Kolmas motivaattori on öljyn hinnankehitys, mikä vaikuttaa melko pahalta. Ennustaminen on vaikeaa, mutta en pitäisi 2 € / litra kovin mahdottomana ajatuksena parin vuoden päästä. Perustan luuloni kovaan kysyntään maailmalla ja supistuvaan tuotantokapasiteettiin.
Polttopuuta sensijaan tuntuisi olevan tarjolla hyvinkin. Hintaakin kertyy melko vähän kun sukulaisten metsistä voi käydä ilmaiseksi tekemässä. Omalle työlle en laske hintaa, koska metsässä puuhastelu on mukavaa. Hinnan laskemisesta omalle työlle voisi kirjoittaa oman postauksensa. Näinollen kuluja syntyy sahabensasta, teräketjuöljystä ja puun kuljetuksesta metsästä pihaan.
Puukattiloita näyttäisi olevan neljällä eri periaatteella: Kaksoiskattila, jossa poltetaan öljyä ja puuta, yläpalokattila, alapalokattila sekä käänteispalokattila. Näistä käänteispalokattila on hyötysuhteeltaan paras (jopa yli 90 %) ja tietenkin kallein. Olen nyt kallistunut käänteispalokattilan suuntaan teknisen ylivoiman tähden.
Kattilajärjestelmän hinnaksi näyttäisi alustavasti tulevan noin 7 000 euroa. Hinta sisältää kattilan, varaajan, latausautomatiikan ja putkiosia. Tarjouksia pyytämällä hinnan saisi tarkemmaksi, mutta tämä tarkkuus riittää tässä vaiheessa. En ole vielä lyönyt lukkoon ajatusta uudesta lämmitysjärjestelmästä.
Puun kanssa pelaaminen tulee olemaan oma hommansa. Realistisesti arvioiden voisin kuvitella polttavani 7 kuutiota puuta vuodessa (21 metriä pitkä, metrin korkuinen pino 33 senttistä pilkettä). Se ei riitä kokonaan lämmitykseen, mutta käytössä olisi myös sähkövastukset. Voihan olla, että polttaisin joskus vaikkapa 15 kuutiota, mutta siinä on jo melkoinen savotta. 7 kuutiota puuta tekisi 85 % hyötysuhteella 9 500 kWh, mikä vastaa noin 1 100 litraa öljyä.
Litra öljyä maksaa noin 1,1 euroa ja tällöin säästö puuta polttamalla olisi noin 1 200 euroa vuodessa. Takaisinmaksuaika investoinnille olisi tällöin kuutisen vuotta. Ei kovin paha siis.
Asennusta mutkistaa hieman hormin koko. Nyt öljypolttimella on 100 mm rosteriputki vanhan tiilipiipun sisässä. Puukattilat vaatisivat vähintään 140 mm putken, joten rosteriputki pitäisi purkaa. En tiedä millaisessa kunnossa tiilihormi on, joten sitäkin pitäisi ehkä kunnostaa. Nämä ovat tietysti täysin tehtävissä olevia juttuja, mutta hyvä ottaa huomioon.
En ole aikeissa vaihtaa järjestelmää vielä tänä kesänä, joten jätän asian hautumaan. Jokin ratkaisu pitää kuitenkin keksiä ennen pitkää.
tiistai 29. maaliskuuta 2011
Säästöä kodinkoneista: Kahvinkeitin
Kirjoitus sisältää virheen, joka on korjattu tässä.
Kahvinkeitin on hieman yllättäen kodin pahimpia energiarohmuja. Siis jos se on koko ajan päällä. Täydellä teholla meidän Moccamaster ottaa 1,5 kW, joka on enemmän kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppumme (1,1 kW). Joten kysymys kuuluukin: annatko rohmun rohmuta vai tuleeko sille stoppi?
Suurin teho otetaan kahvia keitettäessä, jolloin poroille tippuva vesi kuumennetaan ja pannun alla oleva lämpölevy on päällä. Kahvin valmistuttua sähköä kuluu pannussa olevan kahvin lämpimänä pitämiseen. Kahvin säilytyslämpötila on ohjelmoitu noin 80 asteeseen, jota termostaatti seuraa. Täyden pannun pitäminen lämpimänä kuluttaa noin
Big deal? No ensiksi voisin sanoa, että paskaahan siitä kahvista tulee mitä pidempään sitä käristetään. Ainakaan itse en pidä kitkerästä mausta. Toiseksi, pienistä puroista ja niin edelleen. Aloin laskea, millainen energiamäärä kahvin seisottamisella saadaan kulumaan pidemmällä ajalla.
Lasketaan kulutus tilanteessa, jossa annetaan täyden pannun seistä kymmenen minuuttia, otetaan kahvit ja jätetään vielä puoli pannua tulille pariksi kymmeneksi minuutiksi.
Jos näin toimittaisiin vaikkapa kolmenasatana päivänä vuodessa ja sähkö maksaisi 12 senttiä / kWh niin rahaa kuluisi:
Tai siis säästyisi jos juotaisiin kahvit heti pois kuleksimasta. Myös keittovaiheessa on mahdollista säästää lämmittämällä kahvit perinteisemmin pannussa puuhellalla. Energiaahan se ei säästä, mutta sähköä kylläkin, mitä katson aina hyvällä. Itse kuljeskelen joskus puuhellan ja kahvinkeittimen välimaastossa lämmittäen veden vedenkeittimellä ja suodattaen kahvin pressopannulla. Jos keitän kahvia vain itselleni, käytän tätä menetelmää. Kahvista tulee erittäin hyvää ja se valmistuu nopeasti. Myöskään paperista suodatinpussia ei tarvita (0,01 € / kpl).
torstai 24. maaliskuuta 2011
Mitä ihmettä, öljy loppui!
Nyt pääsi vaimo sanomaan. Meiltä nimittäin loppui öljy säiliöstä. Luulisi herra Energiapihin olevan paremmin kartalla öljynsä kanssa. Niin luulisi. En ole viitsinyt käydä säiliöhuoneessa tarkastelemassa tilannetta, vaan luotin syksyllä tilatun satsin riittävän ainakin kesään.
Oli ilmeisesti kylmä talvi, ja olikin. Nyt sain sitten asennettua pinnantasomittarin säiliöön, jotta voin vain kurkata luukun suulta viisaria. Olen tavallisesti seurannut kuukausittain lämmitystarveluvuilla öljynkulutusta, mutta nyt se oli vaan jotenkin jäänyt.
Tulipa kokeiltua päivä ilman öljylämmitystä. Lapsen pyllynpesu oli hankalin operaatio, sillä vesi piti lämmittää vedenkeittimellä valmiiksi astiaan. Suihkussa ei käyty ja kellari alkoi viiletä. Ylempiä kerroksia lämmitetään ilmalämpöpumpulla ja kaminalla.
Kanisterihommiksi se sitten meni isompaa täydennystä odotellessa. Ostin huoltoasemalta viisi litraa polttoöljyä ja sain lämmitettyä käyttövettä. Lämmitysverkoston suntin laitoin kiinni, ettei öljyliraus kuluisi talon lämmitykseen. Tuli mieleen ajatus öljyn saannin vaikeutumisesta. Entä jos öljyä ei saisikaan tilaamalla, vaan pitäisi metsästää tilkka kanisteriin ja maksaa itsensä kipeäksi.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Energian kulutuksen seuraaminen
Veden menekin seuraaminen on helpointa. Minulla on vesimittarin kannen alla taiteltu A4, johon merkitsen päivämäärän ja mittarin lukeman noin kuukauden välein. Kirjaan merkinnät Excel-taulukkoon noin kerran vuodessa ja voin tarkastella vaikka päiväkohtaista kulutusta. Vesimittari näyttää kaiken taloon tulevan veden määrän, josta osa käytetään kylmänä ja osa kuumana. Olisi mielenkiintoista tietää vielä näiden suhde. Se onnistuisi laittamalla toinen vesimittari pannuhuoneeseen kuuman veden lähtöön. Nopealla googlauksella ei löytynyt hintaa vesimittarille (voi olla hyötyyn nähden kallis).
Sähkön kulutusta seuraan samalla tavalla kuin vedenkin. Lisäksi sähkölaskusta voin tarkistaa kulutuksen, jos käsin merkkaaminen on unohtunut. Olen yrittänyt eritellä lämmitykseen käytettävän sähkön määrän muusta sähkönkulutuksesta. Tämä on ollut hyvä veto, sillä nyt voin arvioida paljonko syksyllä asennettu ilmalämpöpumppu haukkaa. Perussähköä kuluu noin 3000 kWh vuodessa ja nyt tästä yli menevät kWh:t lasken pumpun käyttämiksi. Tarkka poika laittaisi eri laitteisiin omat energiamittarinsa, joita voi asentaa myös suoraan sähkötauluun.
Öljyn kulutusta seuraan mittaamalla tikulla paljonko säiliössä on tavaraa. Säiliö on kellarissa omassa huoneessaan, johon on pieni, huonokuntoinen miehistöluukku. Huoneessa käyminen on iljettävää, joten en tarkista määrää usein. Varastossa lojuu käytetty pinnantasomittari, jonka voisi askarrella säiliöön. Se voisi helpottaa määrän tarkistamista. Kun vaan viitsisi käydä asentamassa. Mittaamiseen on olemassa myös öljyputkeen asennettavia virtausmittareita, jota voi tarkkailla esimerkiksi pannuhuoneen puoleltakin.
Polttopuiden menekkiä seuraan merkitsemällä lappuun sisään kantamieni 60 litran puulaatikoiden määrän päivämäärän kera. Muutan kaikkien energiamuotojen määrät kilowattitunneiksi, jotta voin laskea koko talon energiankulutuksen. Sähkö onkin jo valmiiksi oikeassa muodossa. Öljylitrassa on noin 10 kilowattituntia ja riippuen polttimesta ja kattilasta saadaan siitä 75 - 95 % valjastettua käyttöön. Polttopuun muuttamiseksi kilowattitunneiksi on hyvä laskuri osoitteessa halkoliiteri.com. Meillä polttopuuta poltetaan kaminassa, jonka hyötysuhteen valmistaja kertoo olevan 90 %. Suhtaudun tähän pienellä varauksella, mutta mikäli se pitää paikkaansa, saan 60 litrasta sekapuuta 70 kWh lämpöenergiaa. Ainakin laskurista saa pientä osviittaa.
Miten itse seuraat energian kulutustasi?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)